Kolumni

Naiset pärjäävät politiikassa, tytöt koulussa - Tämä näkyy eduskuntapuolueiden johdossa ja Pisa-tutkimus

-
Kuva: Mikko Halvari

Viime päivät ovat jälleen olleet politiikasta kiinnostuneiden ihmisten kulta-aikaa. Tilanteet ovat muuttuneet nopeasti, ja media on seisoskellut oven jos toisen takana odottamassa viime hetken uutisia viimeisimmistä käänteistä. Näin sivusta seuranneena mutta ruudun ääreen liimautuneena ei voi kun ihmetellä, mistä ihmeestä esimerkiksi entinen pääministeri Antti Rinne voimansa ammentaa. Tai hänen edeltäjänsä Juha Sipilä.

En ota pätkääkään kantaa heidän tekemisiinsä tai tekemättä jättämisiinsä, mutta onhan kaiken takana kuitenkin ihminen, jolla on perhe - onneksi. Jos vähänkin on lukenut suomalaista politiikan historiaa, on selvää, että ennenkin on tapahtunut yllättäviä käänteitä. Ne vain eivät ole olleet julkisuudessa ja reaaliaikaan, kuten nyt tapahtuu. Tapahtumia on saatu reposteltua vasta jälkikäteen.

Sitä minä olen viime päivien aikana miettinyt, mikä saa ihmisen suostumaan päivästä toiseen julkiseen ryöpytykseen. Tätä ei tapahdu vain valtakunnan politiikassa, sillä myös paikallispoliitikot kokevat samaa joskin pienemmässä mittakaavassa. Sen verran tiedän, että aika harvassa ovat ne päättäjät, jotka tahallaan tekisivät päätöksiä, jotka olisivat vastoin kuntalaisten ja kansalaisten enemmistön etuja.

Olen työni vuoksi seurannut monen kunnallispoliitikon elämää, jotka jaksavat vuodesta toiseen uhrata useammat arki-iltansa kokouksille ja viikonloput edustamiselle oman perhe-elämänsä kustannuksella. Onko se valta, mikä kiehtoo?

Naisten asemasta ja lasikaton murtamisesta on puhuttu pitkään. Ainakin politiikassa se näyttää jo tapahtuneen. Eduskunnassa istuu tällä hetkellä yhdeksän puoluetta, joista vain neljää johtaa tällä hetkellä mies. Tässä laskussa on mukana myös Antti Rinne, joka on edelleen SDP:n puheenjohtaja.

Tiistaina ilmestyi myös tuore Pisa-tutkimus, jonka mukaan suomalaislasten lukutaito on maailman kärkeä. Lukutaidossa sijoitumme jaetulle kuudennelle sijalle yhdessä Kanadan kanssa. Erot poikien ja tyttöjen välillä ovat kuitenkin kasvussa. Tytöt menestyvät poikia paremmin ja pojista lähes kaksi kolmasosaa lukee vain, jos on pakko.

Surkeaa on, että lukemisen osaamiserot sukupuolten välillä ovat Suomessa OECD-maiden suurimmat. Myös perhetaustan vaikutus lasten taitotasoon on vahvistunut ja se vasta huolestuttavaa onkin.

Ilahduttavaa kuitenkin on, että kun suomalaisnuorten matematiikan pisteet laskivat nopeasti 2010-luvun alussa, niin nyt lasku on taittunut. Suomi on vertailluista 79 maasta sijalla 16. Luonnontieteissä Suomen tulokset ovat laskeneet tasaisesti, mutta olemme edelleen sijalla 6.

Mutta politiikkaan palatakseni, Iltalehden huoli näyttää tällä hetkellä olevan se, jääkö Rinteen vaimon kierrätyksestä valmistettu puku Linnan juhliin nyt käyttämättä.