Kun entinen Koillismaan Osuuskaupan toimitusjohtaja Jukka Kihlman lähti politiikkaan ja tuli valittua Kuusamon kaupunginvaltuustoon, häneltä tiedusteltiin mihin luottamustehtäviin mies haluaisi. Vastaus oli, että kaupunginhallitukseen ja Naturpolikseen, joissa hänellä olisi työuransa vuoksi eniten annettavaa.
Niin tapahtuikin. Kihlman valittiin kaupunginhallitukseen sekä Naturpoliksen hallitukseen ja myös sen puheenjohtajaksi, koska entinen puheenjohtaja Mika Määttä halusi luopua tehtävästään jo ennen kauden päättymistään ryhdyttyään yrittäjäksi.
Kihlman sanoo, että iso ongelma Naturpoliksen kohdalla lienee tällä hetkellä se, että suuri yleisö ja osa yrittäjistä ei oikein tiedä, mitä Naturpoliksessa todellisuudessa tehdään, vaikka Kuusamo ja Taivalkoski ovat sen omistajina ja on kysymys osakeyhtiöstä.
– Meillä on paljon erilaista tekeillä ja olemme saaneet todellisia aikaansaannoksia. Elämme EU:n myötä hankemaailmassa ja sitä kautta saadaan rahaa paikallisiin hankkeisiin.
Kihlman sanoo, että Naturpoliksen ja hänen itsensä tarkoituksena on jalkautua entistä enemmän kentälle ja viestittää yrityksille, että heiltä saa asiantuntija-apua. Sellaiset yritykset, jotka ovat ottaneet yhteyttä ja saaneet apua, ovat olleet tyytyväisiä, hän sanoo.
– Pyrimme tästä eteen päin tulemaan ulos neljännesvuosittain ja kertomaan, mitä on tehty ja missä mennään.
Puheenjohtajan mukaan sekä Kuusamon että Taivalkosken osalta on käynnistymässä joko erikseen tai yhdessä isoja hankkeita. Eräs sellainen on Suomi 100-vuotisteemaan ja Kuusamon ensi vuonna 150-vuotisjuhliin liittyvä nuorten työllistämiseen liittyvä hanke.
– Noin 80 nuorelle työttömälle on tarkoitus järjestää kahden vuoden työllisyysjakso, jossa yritykset tarjoavat työtä ja palkan maksusta huolehtivat puoleksi yritykset ja Kuusamon kaupunki.
Nuorethan lähtevät täältä pois, kun työtä ei ole, vaikka eivät muuten haluaisikaan lähteä. Mutta jos töitä on tarjolla esimerkiksi matkailualalla vain muutamaksi kuukaudeksi vuodessa, ei sen varaan voi kukaan elämäänsä rakentaa, Kihlman toteaa.
Elinkeinopohjan laajentaminen on yksi tärkeimmistä alueen haasteista. Tuhannen uuden työpaikan syntyminen vuoteen 2021 mennessä näyttää Kihlmanista tässä vaiheessa aika kaukaiselta, vaikka positiivista virettä ilmassa onkin.
– Jos kaikki onnistuu sataprosenttisesti, esimerkiksi matkailijamäärät voivat kaksinkertaistua, mutta eivät nelinkertaistua. Meidän tulostamme matkailutulon osuus on 20 prosenttia ja muualta tulee loput. Naturpoliksen yhtenä haasteena on ravintolasektori ja sille alalle työntekijöiden saaminen.
Elintarvikepuolella on suunnitelmissa alan pienten yritysten saaminen yhteen ja niille toimitilojen löytäminen. Haavekuva toimipaikalle on edelleen muun muassa Tropiikin ja viitostien risteysalue. Kihlmanin mukaan ulkopuolisia investoreita olisi valmiina sijoittamaan paikalliseen elintarvikebisnekseen.
– Meidän tulee täällä satsata omiin vahvuuksiimme, muun muassa kalaan, jonka käyttö on vielä aivan lapsenkengissä. Ei tänne kannata tuoda väkinäisesti jotain muuta, esimerkiksi it-huuhailua, jonka koulutusta täällä ei edes ole.
Paikallisesta kilpailu- ja kateusmentaliteetista Kihlman toteaa, että kun hän aloitti Koillismaan Osuuskaupassa, heillä oli 1-2 vuokralaista, nyt vuokralaisia on 30-50.
– Yrittäjien ei pidä pelätä kilpailua, se vain parantaa tilannetta, kun pitää prepata. Ja kun on enemmän tarjontaa, se lisää kysyntää laajemmalta alueelta.
Kateutta on kahdenlaista. Ensinnäkin tervettä kateutta: jos naapuri tekee jotain, teen itse vielä paremmin.
Sitten on toista kateutta, jossa valitetaan. Kun tehdään jotain, syntyy esimerkiksi ääniä. Jos haluaa hiljaisuutta voi mennä vaikka Näränkään tai Hossan kansallispuistoon. Pitää nousta helikopteriperspektiiviin ja katsella sieltä alas, Kihlman sanoo.
Kihlmanin mielestä valtion tulee tukea Suomen asuttuna pitämistä.
– Nyt näyttää linjana olevan se, että kaikki keskitetään isoihin kaupunkeihin ja mahdollisimman suuriin yksiköihin. Jos näin jatkuu pitkään, pää on vetävän kädessä nopeasti. Aluepolitiikkaa tulee hoitaa kiitettävästi.
Kihlman heittää lopuksi veroesityksen päättäjille.
– Työnteon innostamiseksi pitäisi käyttää porkkanaa. Esitän, että Kuusamo-Taivalkoski -alueesta tehtäisiin tasaverotuksen koealue. Veroesitys olisi kolmitasoinen, esimerkiksi 0:sta 20 000 euroon, 20 000:sta 40 000:een euroon sekä 40 000 eurosta ylöspäin. Kaikkien osien tasavero olisi alle tuon luokan nykyverotuksen riippumatta siitä, teetkö vaikka useampaakin työtä.
– Lyhyesti sanottuna kansalaisia ei rangaistaisi siitä, jos hän haluaisi tehdä ylimääräistä työtä. Näin ei syntyisi harmaata taloutta. Nythän tilanne on sellainen, että jos jää vielä illaksi ylitöihin, siitä ei jää mitään käteen.
