Kuusamon Kuontijärvestä vedettiin oikein Pietarin kalansaalis pari viikkoa sitten.
Yhdestä apajasta tuli peräti 17,7 tonnin särkisaalis. Nuotanperän tyhjentäminen kesti kaikkiaan viisi päivää.
Nuottaporukka Ahti Määttä, Sauli Airisniemi, Pentti Haataja ja Mauri Keränen tyhjensivät nuotanperää peräti viisi päivää.
Saalis saatiin Kuontivaaran nokan pohjoispuolella olevasta noin 100x100 metriä olevasta haudasta, jossa on vettä 13-14 metriä.
Määttä kertoo, että hän oli jo aikaisemmin käynyt luotaimella katsomassa onko haudassa kalaa.
– Tiedettiin siis, että kalaa haudassa on, mutta ei millään uskottu, että lähimainkaan niin paljon, mitä sitten saatiin. Olimme järvellä kahdella lautalla ja vedimme apajan perjantaina. Siitä haavittiin ensin kaksi ja puoli tonnia ja nuotan perä jätettiin veteen. Lauantaina tyhjennys jatkui ja silloin haavittiin nuotan perästä puolitoista tonnia. Sunnuntaina työ jatkui edelleen. Silloin arveltiin, että taitaa tämä tähän loppua eikä särkiä ole enää paljon. Maanantaina palattiin jälleen tyhjentämään nuotan perää ja silloin valkesi, että siellähän on särkiä vielä vaikka kuinka paljon. Maanantaina lapettiin yli seitsemän tonnia ja vielä tiistainakin 2,5 tonnia.
Määtän mukaan saaliin määrästä ei tosiaan saanut oikein selvyyttä. Se johtui siitä, että kun särki menee nuottaan, se painuu alas eikä pintaan kuten siiat tekevät.
– Oli se oikein Pietarin kalansaalis. Ensi keväänä 80 vuotta täyttävä Airisniemen Sauli on kalastanut koko ikänsä eikä ole koskaan vastaavan suuruista saalista nähnyt.
Suurapaja koostui pääosin isoista särjistä. Siikaa ja muikkua oli apajassa vain vaivaiset 45 litraa. 17,7 tonnin saaliista meni seitsemän tonnia jalostukseen ja loput kettutarhoille.
Määtän mukaan särkiä pitäisi pyytää myös ylävesistä kuten Rukajärvestä, muuten särkikantaa ei saada kuriin.
Kuontijärvi kuuluu Rukajärven kalastuskuntaan (osakaskunta). Kalastuskunnan esimies Kari Tornberg ei muista, että näin valtavia särkisaaliita olisi saatu yhdessä apajassa.
Kalastuskunta on pyytänyt särkiä Kuontijärvestä jo vuosia. Tornbergin mukaan Kuontijärvi on sillä tavalla keskeinen paikka, että särjet tulevat siihen yläpuolisista järvistä ja lammista.
– Järvessä on yksi syvänne, johon kalat keräytyvät ja niitä on siitä hyvä pyytää. Kaksi vuotta sitten saimme pyydettyä särkeä yhteensä 24 tonnia, mutta kalat tulivat useammalla pyyntikerralla.
Tornberg on itse ollut mukana, kun yhdessä apajassa oli särkiä puolet nyt saadusta määrästä eli noin 8 tonnia.
– Sekin oli aivan älytön apaja. Meitä oli paljon miehiä ja saimme tyhjennettyä apajan yhdessä päivässä haaveilla ja saaveilla. Särjistä kertyi saalista 13 kukkuraveneellistä ja lisäksi saaveja.
Tornberg sanoo, että vesirutto rupesi lisääntymään Kuontijärvessä puolenkymmentä vuotta sitten ja sen myötä särkikannat ovat lisääntyneet. Tiheäkasvuinen vesirutto on hedelmällinen kutualusta särjille, hän sanoo.
