Nuori, nolottaako Facebookissa mainostamasi kännisekoilu? Tekisikö mieli vaihtaa nimi vaikka Rauha Tyyneläksi?
Se on pian mahdollista, jos Googlen toimitusjohtajaa Eric Schmidtiä on uskominen.
Hän ennusti viime viikolla Wall Street Journalissa, että että tulevaisuudessa täysi-ikäisyyden saavuttaville nuorille annetaan automaattisesti mahdollisuus vaihtaa nimeä.
Näin esimerkiksi nettigalleriaan näytteille asetetut hölmöilyt eivät seuraa mukana enää aikuisiällä.
Aika yliammuttua.
Lähes kaikkienhan nuoruudesta löytyy jokin karmea vilauttelumoka, överiksi mennyt humputteluilta tai nolosti päättynyt suhteentapainen, jota muistellaan vielä aikuisiälläkin punoittavin poskin.
Nettiaikakaudella toilailut tietysti leviävät entistä herkemmin.
Verkkoon vitsillä laitettu bikinibeibi- tai örvellyskuva saattaa sattua vaikkapa mahdollisen työnantajan silmiin vielä kymmenen vuoden kuluttua.
Tuskinpa teini-iän munaukset silti pilaavat kenenkään elämää, ellei mokailu ole mennyt aivan älyttömyyksiin. Työnantajakin kohauttaa kenties vain olkapäitään ja muistelee omaa nuoruuttaan.
Terve järki on tietysti tarpeen nettimaailmassa siinä missä muussakin elämässä. Koulujen viestintäkasvatukseen pitäisi ehdottomasti panostaa lisää – nyt ollaan jo kymmenen vuotta myöhässä.
Mediaopastusta antavien aikuisten täytyy kuitenkin säilyttää todellisuudentajunsa.
Jotkut vanhemmat pitävät edelleen Internetiä hirviönä ja haluavat kieltää lapseltaan kaiken sosiaalisen median käytön.
Iltapäivälehtien otsikot ovat vielä viime vuosina lietsoneet paniikkia. Ikään kuin namusetiä ei olisi ollut ennen 1990-lukua tai kouluampujien ahdistus olisi ollut YouTuben vika.
Nykyään Internetin käyttö sujuu nuorilta yhtä luontevasti kuin kadun ylittäminen.
Molemmissa on vaaransa. Katua ylittäessä kuolee joka vuosi monta ihmistä, mutta se riski on otettava, jos haluaa elää normaalia elämää.
Myös sosiaalinen media, kuten Facebook, on nykyään keskeinen osa monien elämää. Sen kieltäminen lapseltaan on kuin laittaisi hänet kotiarestiin.
Alakoululaisen vanhempi voi vielä seisoa netissä surffaavan lapsen vierellä ja katsella, mitä tämä touhuaa. Aikuistuvan nuoren pitäisi kuitenkin antaa elää omaa elämäänsä ja tehdä omat virheensä.
Parasta, mitä vanhemmat voivat tehdä, on yksinkertaisesti keskustella nuoren kanssa. Vaikka teini kärsisi kroonisesta puheummetuksesta, aina voi muistuttaa terveen järjen käytöstä ja kertoa välittävänsä.
Huolestuneiden äitien ja isien kannattaa pitää mielessä, että useimpien elämässä Internetin hyödyt peittoavat haitat kirkkaasti.
Valtaosa ihmisistä ei koskaan jää auton alle, päädy nettiahdistelijan uhriksi eikä joudu vaihtamaan nimeään.