Moni suomalainen omistaa läheisen ihmisen neulomat villasukat, villapaidan tai lapaset. Suurin osa ihmisistä on vähintäänkin opetellut virkkaamaan ketjusilmukoita koulun käsityötunneilla eikä villasukan parsiminenkaan ole aivan vieras asia.
Tämän vahvistaa Taitoliiton tekemä tutkimus, jonka mukaan puolet suomalaisista harrastaa käsityötä ja iso osa tästä joukosta tarttuu mieluusti puikkoihin.
Käsityötaidot ja niiden periytyminen sukupolvelta toiselle ovatkin vahva osa suomalaista kulttuuria, joten mikä sopisikaan paremmin Oulu2026-kulttuuripääkaupunkivuoden hankkeeksi kuin paikallisen käsityöperinteen kehittäminen ja taitojen vahvistaminen?
Taito Pohjois-Pohjanmaa ry:n Neuleita Euroopan reunalta -hanke on koonnut yhteen suunnittelijoita, käsityöläisiä ja vapaaehtoisia, joiden yhteistyön tuloksena on syntynyt mallisto, jossa näkyy paikallisuus, perinteet ja historia.
Mallisto julkaistaan vuoden 2026 alkupuolella ja syksyä kohti käynnistyvät käsityöryhmät, joissa osallistujat saavat apua ja ohjausta mallien neulomisessa.
”Toiveena on kohdata mahdollisimman paljon ihmisiä, neuvoa ja rohkaista tarttumaan puikkoihin sekä saamaan onnistumisen kokemuksia käsitöiden parissa”, sanoo Taito Pohjois-Pohjanmaan toiminnanjohtaja Elina Seppänen.
”Haluamme näin osaltamme huolehtia, että käsityötaidot säilyvät ja siirtyvät seuraaville sukupolville”, Seppänen lisää.
Turkansaaren kirkko inspiraationa
Syksyllä 2024 Taito Pohjois-Pohjanmaa ry järjesti avoimen suunnittelukilpailun, jonka avulla haettiin ideoita tulevaan neulemallistoon. Prosessin myötä syntyi tiivis yhteistyö Turkansaaren ulkomuseon kanssa.
”Turkansaaren kirkon katolta löytyvä ristin ja ruorin muodostama yhdistelmäkuvio sekä alttarin kuorikoristeessa oleva ornamenttikuvio ovat näkyvästi esillä neulemallistossa”, Seppänen kertoo.
Neuleita Euroopan reunalta -mallistoon kuuluu neulepaita, neuletakki, lapaset, villasukat, pipo, lapaset ja kauluri. Suunnittelun tavoitteena on ollut luoda yksinkertaisia ja konstailemattomia malleja, joihin aloitteleva neulojakin tohtisi tarttua.
”Suunnittelukilpailun myötä meille avautui myös mielenkiintoinen yhteistyö Maija-Talvikki Vilkunan kanssa, joka toi prosessiin mukaan vaatesuunnittelijan näkökulman”, Seppänen toteaa.
Tämän vuoden aikana malleja on kehitetty ja testattu Taito Pohjois-Pohjanmaan jäsenten ja asiakkaiden avustuksella.
”Neulemallien kehittäminen on monivaiheinen prosessi. Ensin suunnittelija tekee ohjeet, jonka jälkeen ne käytetään teknisellä editoijalla, joka varmistaa, että ohjeet noudattavat samaa ilmaisua ja ne sarjotaan eri kokoihin”, Seppänen kuvailee.
”Sen jälkeen ohjeet testataan silmukka silmukalta. Sitten vasta aletaan miettiä, kuinka tuotteet saadaan kuvattua ja markkinoitua”, hän lisää.
Hyvinvointia ja huoltovarmuutta
Seppänen on nähnyt työssään pitkäaikaisena Taito Pohjois-Pohjanmaan ry:n toiminnanjohtajana käsityöharrastusten hyvinvointivaikutukset.
”Käsitöillä on valtavasti merkitystä ihmisen luovuudelle ja minäpystyvyyden tunteelle. Käsityötaidot ovat myös tärkeä osa Suomen huoltovarmuutta. On tärkeää, että meillä on ihmisiä, jotka pystyvät luovasti ratkaisemaan erilaisia arjessa eteen tulevia haasteita", Seppänen sanoo.
Yhdistyksen järjestämän toiminnan yhteydessä Seppänen on myös todistanut, kuinka ihmiset hyötyvät kohtaamisesta yhteisen asian äärellä.
”Nykypäivänä hyvinvointivaikutukset vain korostuvat, kun olemme niin paljon laitteiden äärellä. Käsitöiden parissa laitteet laitetaan pois ja keskitytään. On paljon helpompaa kohdata ihmisiä, kun on jokin yhteinen jaettu asia siinä ympärillä. Se lisää yhteisöllisyyden tunnetta. Jos jotain tämä aika kaipaa, niin käsitöitä”, Seppänen toteaa.