Kiitellä pitää ainakin silloin kun kiitokseen on aihetta. Nyt aluksi kiittelen Jorma Kanasen kirjoitusta tässä lehdessä tiistaina 8.6. Kananen kirjoittaa erittäin osuvasti siitä, millaista on tavallisen baabelinmäkeläisen hoitoon pääsy sadantuhannen asukkaan tavallisessa suomalaisessa kaupungissa.
Kirjoituksessa kuvatulla sähläämisellä vaarannetaan ihmisen terveys, tuhlataan hänen aikaansa, saadaan aikaan epäluottamus yhteiskuntamme toimivuutta kohtaan.
Lisäksi sillä hukataan määrättömästi hoitohenkilökunnan aikaa ja tuhlataan yhteiskunnan rahaa joutavanpäiväiseen. Miksi ei tehty niin kuin Kanasen kuvaama yksityinen?
Kanasen esimerkissä sähläämisen vaikutus sekä terveyteen että talouteen oli samansuuntainen. Vaikutti kumpaankin heikentävästi. Usein nimittäin terveys ja talous asetetaan vastakkain: jos pyritään maksimaaliseen terveyshyötyyn, se maksaa paljon. Ja jos taas rahassa pihistetään, ihmisten sairauksia ei saada hoidetuksi.
Juuri tällaisen tilanteen eteen lähes kaikki maailman valtiot ovat nyt joutuneet. Kun korona-epidemian takia yhteiskuntien toimintoja on suljettu, se säästää ihmishenkiä ja vähentää sairastumisia, mutta tekee hirmuiset lovet valtioiden talouteen.
Tämän kirjoituksen toiset kiitokset menevät nyt sitten valtakunnan hallitukselle. Vaikka jotain hapuilua yksityiskohdissa onkin ollut, Suomi on mennyt terveys edellä.
Sairaaloiden hoitokapasiteetti on riittänyt hyvin ja epidemiaan kuolleita on asukaslukuun suhteutettuna vain kahdeksasosa siitä mitä esimerkiksi Ruotsissa ja useimmissa Länsi-Euroopan maissa.
Edellisen hallituksen talouskuri on antanut pelivaraa ja nykyhallitus joutuu velkaantumaan reippaasti, jotta talous taas saataisiin jaloilleen.
Ruotsin ajatus vähäisemmistä rajoituksista ja talouden pitämisestä pyörimässä on mielenkiintoinen.
”Vapaampaa” toimintaa on perusteltu mm. laumasuojalla. Nyt Ruotsissa on 45 000 koronatartuntaa – se on puoli prosenttia väestöstä.
Mahdolliseen laumasuojaan tarvittaisiin vasta-aineet ehkä 65 prosentille. Ollaan kaukana ja kuolemien määrä vain kasvaa.
Eikä tänään vielä kukaan varmuudella tiedä, antaako koronan sairastaminen vasta-aineita kaikille ja siten taudille suojan. Ja jos antaa, kuinka pitkäksi aikaa.
Ja muuntuuko virus niin, että entisistä vasta-aineista ei ole hyötyä. Eikä sitäkään tiedetä, saadaanko suojaavaa rokotetta koskaan.
Eikä Ruotsissa ole elinkeinotoimintakaan kovin rullannut. Kun koko maailma on ollut pysähdyksissä, ei ruotsalainen tavara mene sen kummemmin kaupaksi kuin suomalainenkaan.
Jos koronasta tulee nk. toinen aalto tai kolmaskin, paljastuu ehkä joskus vuosien kuluttua, kumman naapuruksen ratkaisu on parempi.
Nimittäin vaikka kuolemat Suomessa ovatkin nykystrategialla ja tällä hetkellä kurissa, talous on saatava nousuun.
Vain toimiva elinkeinoelämä tuottaa yhteiskunnalle tuloja ja tuloja tarvitaan, jotta terveydenhoito toimisi myös tulevaisuudessa.
