Viikon visa: Testaa miten hyvin tunnet ajo­neu­vot ja lii­ken­ne­sään­nöt

Minne mennä: PaKa:n jää­kiek­ko­kau­si alkaa – kaikkea tätä ja paljon muuta on tar­jol­la Koil­lis­maan ta­pah­tu­mis­sa

Pääkirjoitus: Mihin suun­taan laiva lopulta kään­tyy?

Mainos: Syksyn supertarjouksena Koillissanomat Digi + Lehti 4 kk vain 59 €, tilaa tästä!

Kolumni
Tilaajille

Niilo Keräsen vie­ras­ko­lum­ni: Suo­ma­lai­nen hy­vin­voin­ti­yh­teis­kun­ta on ra­ken­net­tu rau­han­omai­sel­la rin­nak­kais­elol­la – nyt alkaa olla ikävä Vi­ro­lais­ta, Koi­vis­toa, Tuo­mi­ojaa ja kump­pa­nei­ta

Saksassa poltettiin rovioissa tuhansittain kirjoja natsien noustessa valtaan 1930-luvulla. Muslimit polttivat Salman Rushdien kirjoja viisi vuosikymmentä sitten eri puolilla maailmaa. Neuvostoliitossa lienee poltettu kirjoja pitkin vuosikymmeniä, ja viime vuonna Venäjällä määrättiin poltettavaksi kaikki kappaleet 53 eri teoksesta. Suomessa poltettiin 1950-60-lukujen taitteessa lähes koko painos Agnar Myklen kirjaa Laulu punaisesta rubiinista.

Noissa tilanteissa kirjojen polttamista ei perusteltu sananvapaudella, vaan nimenomaan haluttiin, että ihmiset eivät lukisi yhteiskunnallisesti, uskonnollisesti tai muusta syystä kyseenalaista kirjallisuutta.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.