Kolumni

Niina Jormakan kolumni: Uusi vuosi, uudet lupaukset?

-
Kuva: Mikko Halvari

Vaihtuva vuosi herättää ainakin minut pohtimaan kulunutta vuotta. On hauska muistella vuoden aikana sattuneita kömmähdyksiä, onnistumisia ja uusia oppeja. Vuodenvaihteessa moni myös tekee suuria lupauksia uudelle vuodelle, vaikka edellisvuoden lupaukset ovat edelleen täyttämättä. Itse en tee lupauksia juuri tästä syystä.

Koen, että pieni lupaus uuteen vuoteen voi olla silti hyvä juttu, sillä se saa pohtimaan, mitä omassa elämässään voisi tehdä toisin.

Joku haluaa kohentaa terveyttään, toinen taas kaipaa arkeensa uutta harrastusta. Joku lupaa panostaa uneen ja nukkumiseen, toinen taas aktiivisuuteen. Jokaisen on välillä hyvä pysähtyä miettimään, miten voisi toimia paremmin arjessaan.

Lupauksien pitämiseen tarvitaan kuitenkin suunnitelma.

Vaikka en tee lupauksia, asetan kyllä usein tavoitteita tulevalle vuodelle. Tavoitteita ei välttämättä heti tarvitse saavuttaa, mutta kun on tavoitteet, mitä kohti kulkea, on matka paljon helpompi. Jos tavoite on suuri, kannattaa matkalle ripotella myös välitavoitteita ja pieniä palkintoja; säännölliset onnistumisen tunteet ovat tärkeitä tavoitteiden saavuttamisessa sekä myös lupausten lunastamisessa.

Ehkä lupaat lenkkeillä enemmän ja haluat myös pitää lupauksen. Tarvitset ensin selkeän ohjenuoran suurpiirteisen ”enemmän” sijaan. Voit esimerkiksi luvata käydä puolen tunnin hölkkälenkillä kerran viikossa.

Toinen tärkeä muistutus on se, että tavoite tai lupaus on maltillinen: jos päätät käydä lenkillä viisi kertaa viikossa, mutta heinäkuussa huomaat, että lenkkejä on kertynyt ennemminkin viisi kuukaudessa, saatat luopua lupauksesta ja palata vanhaan. Mitäpä, jos lupaisit, että lenkkeilet kerran viikossa ja lisäät lenkkejä joka kuukausi hieman?

Jos onnistut, voit palkita itsesi sopivin väliajoin. Jos tavoite ei täyty, laadit ehkä uuden suunnitelman, koska aiempi ei toiminut. Yksi pieni askel ja välitavoite kerrallaan — tällä asenteella lopullisen tavoitteen saavuttaminen voi olla yllättävän helppoa.

Viimeinen muistutukseni on, että uuden tavan oppimiseen menee, asiasta riippuen, usein parikin kuukautta, joten alkumetreillä ei kannata luovuttaa!

Liian korkeat tavoitteet ilman suunnitelmaa saattavat kaatua nopeasti. Kun koet enemmän onnistumisia negatiivisten tunteiden sijaan, ei pienet takapakit lannista. Loppuvuodesta saatat huomata, että lupaukset ja tavoitteet ovat pitäneet yllättävän hyvin.

Itse asetan tavoitteeksi viettää enemmän aikaa läheisten parissa sekä rentoutua enemmän. Nämä ovat melko suurpiirteisiä tavoitteita, joten tarvitsen suunnitelman: järkevöitän työaikojani ja varaan joitain vapaita viikonloppuja, jotta voin matkustaa tapaamaan ystäviä tai perhettä.

Asetan tavoitteeksi viettää enemmän aikaa läheisten parissa sekä rentoutua enemmän. Järkevöitän työaikojani ja varaan joitain vapaita viikonloppuja, jotta voin matkustaa tapaamaan ystäviä tai perhettä.

Vapaapäivinä piilotan tietokoneen, ehkä puhelimenkin, ja teen töiden pohtimisen sijaan itselleni voimaa ja iloa tuovia asioita työn ulkopuolelta. Uskon, että näin ensi vuodesta tulee energisempi kuin kulunut vuosi. Jos ei, asetan samat tavoitteet vuoden päästä ja laadin uuden suunnitelman.

Mitkä ovat sinun tavoitteesi vuodelle 2020? Millä keinoilla voit päästä tavoitteeseesi?

Toivotan onnea jokaiselle vuoden koitoksiin ja onnistumisiin!

Vieraskolumni

Niina Jormakka

Kirjoittaja on Jyväskylään kotiutunut yhteisöpedagogi ja hieroja