Nimi lehdessä merkitsee siirtymistä yksityisyydestä julkisuuteen. Nimen julkaiseminen myönteisessä yhteydessä antaa hyvää julkisuutta, kielteisessä tapauksessa asia on toisin.
Sanalaskun mukaan ”hyvä kello kauas kuuluu, paha paljon kauemmaksi.”
Koillissanomat ja Kuusamon Erä-Veikot järjestivät 1970-luvulla nuorten hiihtoharrastuksen tukemiseksi Puistohiihtokarusellin. Tähän kisaan koulujen aktiiviset opettajat toivat alle 16-vuotiaat pojat ja tytöt eri puolilta pitäjää. Osanotto oli taattu.
KEV:n vastuulla olivat kisajärjestelyt, Koillissanomat sponsoroi palkintoja ja ennen kaikkea julkaisi kisatulokset. Kaikkien tulokset olivat lehdessä. Tuloksissa vilahteli myöhemmin Kuusamolle hiihtomainetta tuoneita nimiä. Lajille haluttiin julkisuutta.
Kilpailutulosten julkaiseminen jakoi lukijoiden mielipiteet. Latomossa Mällisen Altti katseli tulosliuskoja iltakymmeneltä ja kainosti tiedusteli toimitussihteeriltä, että ”eihän näitä tarvita huomiseen lehteen.”
Urheilu elää julkisuudesta. Nimet lehdessä ovat tärkeitä. Jos media ei seuraisi yhä markkinavetoisemmaksi paisuvaa urheilua, monet lajit näivettyisivät. Kierre on valmis: menestys tuo lisää palstatilaa, tappio vähentää yleisön mielenkiintoa.
Raha-urheilun valta kasvaa huippu-urheilussa. Miljonäärit ovat pelaajina eri lajeissa ja paroni de Coubertinin ihanne urheilusta, jossa ”tärkeintä ei ole voitto, vaan reilu kilpa”, on historiaa.
Nyt hyvänkin kisan jälkeen jännitetään, kukahan tällä kerralla käryää kielteisten aineiden käytöstä. Nimi tahrautuu. Huippu-urheilu kärsii.
Urheilua seuraava maailma kohisee nyt jalkapallosta. Olen päässyt yhden kerran seuraamaan jalkapallo-ottelua livenä. Se tapahtui Vaasassa, Hietalahden kentällä kesällä 1962. Pohjanmaan Jääkäripataljoonan varusmiehiä komennettiin järjestysmiehiksi VIFK:n kotiotteluun. Samassa kämpässä varusmiehenä oli yksi tuon joukkueen pelaajista. Satoi vettä ja oli koleaa. Kenttäkuulutus käytti suurimmaksi osaksi ruotsin kieltä. Siksiköhän ottelusta jäi vaisu kuva.
Pallon siirtelyä paikasta toiseen puolitoista tuntia. Tulos nolla-nolla, tai yliajan viimeisellä minuutilla ratkaisumaali. Selostaja huutaa:maaaliii… Jopa Tapio Suomisen selostama viidenkympin perinteisen hiihto väliaikalähdöllä on mielenkiintoisempaa kuunneltavaa sunnuntaina. Nimenomaan kuunneltavaa. Televisio on auki ja toisessa huoneessa voi ottaa päivänokoset. Kisatuloksethan voi tarkistaa seuraavan aamun lehdestä.
Nimi lehdessä on tämän päivän päättäjälle tärkeää. Julkisuus nostaa tai laskee poliittista painoarvoa. Omien saavutusten saattaminen julkisuuteen ja äänestäjien tietoon tapahtuu median avulla. Sen vuoksi jokainen massasta erottuva mielipide omalla nimellä on tärkeä. Eriävä mielipide tai uusi aloite on medialle uutinen, ei massan mukana pysyminen.
Kerran julkisuuteen nostetuista moni haluaa siellä myös pysyä. Meidän kolumnistien kannalta on todettava, että kirjoittajista päättää Koillissanomien toimitus. Siksipä oman nimen ja kuvan ilmestyminen joka viides viikko lehden sivulle ei ole kirjoittajan itsensä valinta. Renkaasta voi toki pyytää eroakin.
Sananlaskuissa kansa on osannut sanoa asioiden oikean laidan ja varsin napakasti.
”Ei nimi miestä pahenna, jos ei mies nimeään”. Se taitaa päteä vieläkin. Myös naisiin.
Jaakko Heikkinen
Kirjoittaja on eläkkeellä oleva Ylen toimittaja ja FM