Kaveriporukassa virisi kisa urheilutietämyksestä. Sentit, sekunnit ja voittajien nimet seurasivat toisiaan.
Harri Koskela paini hopeaa Soulin olympialaisissa vuonna 1988. Tietävimmät osasivat kertoa, että loppuottelussa Koskela hävisi Bulgarian Atanas Komtševille pistein 0–4.
Kuka toimi mattotuomarina Koskelan tappioon päättyneessä ottelussa? Hiljaisuus laskeutui pöytäseurueeseen, kunnes eräs väitti tuntevansa kaverin, joka varmasti tietää. Kello raksutti pikkutunteja, mutta ei siinä auttanut kuin ottaa puhelin käteen.
– Anton Danko. On vähän kuumetta, kaveri kertoi kuulumisensa ja lopetti puhelun sikseen.
Tämä mestarillinen nippelitiedon hallitsija tuli mieleen kun viikolla A-studion toimittaja testasi kansanedustajien tietämyksen tasoa eduskunnan budjettiriihen alla. Toimittaja ei kysynyt nippelitietoa, vaan aivan perustietoa politiikan saralla. Mikä on valtion budjetin kokonaissumma? Paljonko valtio ottaa velkaa tulevana vuonna? Mikä on valtion velan kokonaismäärä ja paljonko siitä maksetaan korkoa?
Täydellisen tietämättömyytensä paljastivat muun muassa Reijo Tossavainen (ps), Sinuhe Wallinheimo (kok), Reijo Hongisto (ps), Jaana Pelkonen (kok), Jani Toivola (vihr), Mikko Savola (kesk), Anna Kontula (vas) ja Teuvo Hakkarainen (ps).
Tutkija Kontula kertoi, ettei ole budjettikirjaa edes nähnyt, eikä siitä hänen tarvitse tietääkään. Ex-jääkiekkoilija Wallinheimon mielestä budjetin loppusumma on ”vähän liian vähän”. Juontaja Toivola valitteli, ettei talous kuulu hänen vahvuuksiinsa. Hakkaraisen tietämättömyys ei yllätä mieheltä, joka taannoin kehuskeli, ettei seuraa lehtiä, radiota eikä tv:tä.
Oman vaalipiirimme kansanedustaja, oululainen Tytti Tuppurainen (sd), sai haastattelussa puhtaat paperit. Nämä ovat perusasioita, jotka jokaisen kansanedustajan tulee hallita, Tuppurainen sanoi ja oli oikeassa.
Myönnetään, tv on armoton media, joka ei nopeudessaan jätä aikaa ajattelulle. Sen verran pitää päättäjällä silti olla yleissivistystä, että on selvillä talouden suurista linjoista ja mittakaavasta. Jos taloudesta ei ole olemassa mitään pohjatietoa, niin mihin päätökset perustuvat? Omiin vankkoihin ennakkoluuloihinko? Näinkö Kreikkaa on hallittu?
Sama pätee muuallakin yhteiskunnassa. Ilman tutkittua tietoa keskustelua päästään käymään vain tunnepohjalta eipäs-juupas asetelmasta, oli kyse valtion menoleikkauksista tai Kuusamon kultakaivoksesta. Viimeksi mainitun osalta selvitystyö on vielä meneillään.
Nippelitiedolla voi snobbailla ja hämätä keskustelukumppania. Vieläkään en ole onnistunut selvittämään, oliko Koskelan olympiapainin mattotuomarina todellakin Anton Danko.