Kolumni

No­peus­sa­koil­la ke­rä­tään rahaa

Suomen valtio on astumassa aikaan, jolloin tekojen rangaistavuus liikenteessä määräytyy budjettikirjan, ei lakikirjan mukaan.

Edelleen on korostettava, että liikenteen ylinopeusrangaistukset perustuvat tehtyyn rikkeeseen tai rikokseen eli nopeuden ylitykseen. Se on tuomittava asia. Rangaistuksen on kuitenkin oltava suhteessa muihin rikoksiin ja teon vakavuuteen. Liikennerikkomukset ovat tässä suhteessa ylimitoitetussa asemassa.

Rikemaksun osalta sisäministeriö esittää, että poliisi antaisi rikesakon jo 7 km/h ylinopeudesta. Aiemmin raja on ollut 8 km/h. Lisäksi autoilijan eduksi lasketaan niin sanottu tekninen varmuusvähennys, joka on 3 km/h.

Yhden kilometrin kiristyksellä on sisäministeriön mukaan vaikutuksia niin liikenneturvallisuuteen, kuin julkisen talouden sopeuttamiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että liikennevalvontaa on suoritettava niin, että valtiontaloudelliset tavoitteet täyttyvät. Tämä tuo rangaistavuuden määrittelijäksi lakikirjan sijaan budjettikirjan.

Pelättävissä valtion kannalta on, että kansa muuttuu lainkuuliaisemmaksi. Näin lienee käynytkin, koska nyt esillä on rikesakkomaksurajan alentaminen. Erityisesti rahankeruuseen kehitetään automaattista valvontaa

Liikenneturvallisuuteen vetoaminen on huono, koska sakkojen kiristysesityksenkin mukaan ”liikenneturvallisuus on viime vuosina parantunut, eikä rikollisuustilanteen kehitys sinällään viittaa tarpeeseen korottaa rikesakkoja”. Sisäministeriö tosin vetoaa VTT:n tutkimukseen, jonka mukaan pienetkin ajonopeuden muutokset vaikuttavat turvallisuuteen. Arkitosiasia on se, että kun nopeuden laskevat nollaan, ei juurikaan tapahdu onnettomuuksia.

Liikenneviraston selvityksen mukaan vuonna 2014 pääteillä 11 prosenttia autoista ajoi yli 10 km/h ylinopeutta, talvella vastaava luku oli 14 prosenttia autoilijoista.

Muutokset tietävät Autoliiton mukaan 6.000 euroa ansaitsevalle 20 km/h ylityksestä 100 km alueella 285 euron rikesakkoa entisen 200 euron sijaan ja 1 km/h nopeuslisäys nostaa sakon 950 eurosta 1879 euroon. Teon moitittavuus ei kasva samassa suhteessa kuin rangaistus.

Suurempi hyöty liikenneturvallisuuteen saataisiin poistamalla humalassa ja huumeissa ajavat ja huonokuntoiset ajoneuvot.

Risto Pikkupeura

”Pelättävissä valtion kannalta on, että kansa muuttuu lainkuuliaisemmaksi.