Alakerta | Juhani Eskola / juhani.eskola@koillissanomat.fi
Vanha viisaus on, että ihminen haluaa juuri sitä, mitä se ei saa.
Tästä muutama hyvä esimerkki seuraavaksi.
Kyllä täällä ulkomailla sitten on niin ihanan lämmintä.
Kauhean painostava tämä Suomen kesä, kun saa hikoilla päivät ja yöt.
Onpa kyllä tyylikkäästi vanhentunut mies tuo italiaano edessämme.
Ei noita suomalaisia kaljamahoja jaksa kadulla katsella, pysyisivät kotona.
Onpa siinä kaunis ja pitkäsäärinen neitonen.
Ja edessä näemme suomalaisnaisen prototyypin: hänellä on lyhyet jalat ja leveä lantio mutta ohuet hiukset.
Onpa ihanan eksoottista ruokaa tämä ranskalaisen katukeittiön tuotos.
Ei taida olla aitoa pottumuusia tämä ruoka, vaikka laaturavintolaksi itsensä luokittelee.
On se kumma, kun aidan toisella puolella kaikki asiat ovat paremmin.
Vaikka ulkomaan lomareissulla olisi satanut viikon kaatamalla vettä, puolet lomasta maattu ruokamyrkytyksen takia hotellihuoneessa ja tuliaisina tuotu vielä malaria sekä tippuri, niin johan matkaa kehutaan niin tutuille kuin tuntemattomillekin.
Mutta kun Suomessa on kesä parhaimmillaan, löytyy valittamista jos mistäkin.
Mikä ihme siinä on, että jossakin muualla asiat ovat niin paljon paremmin kuin omilla nurkilla?
Ehkäpä ihmiset haaveilevat jostakin paremmasta ja uskovat sokeasti siihen, että muualla asuttaessa kaikki olisi toisin.
Siitä huolimatta moni päättää pysyä aloillaan. Muuttaminen kotikonnuilta on joillekin mahdoton ajatus.
Se kertonee siitä, että kaikki on paremmin muualla vain puheissa ja ajatusmaailmassa.
Kotoiset olot eivät ehkä sittenkään ole niin kurjat.
Vaikka toisinaan tuntuukin, että kotimaisemat eivät ole kovinkaan häävit, niin sama tilanne lienee kaikilla ihmisillä asuinpaikasta riippumatta.
Viimeksi hämmästelin Kuusamon kehumista, kun nuori ruotsalaistyttö totesi, että hän voisi aivan hyvin muuttaa Koillismaalle.
Hänen mielestään täällä kaikki olivat paljon paremmin kuin Etelä–Ruotsissa.
Ihmisiäkin kuulemma näkyi iltakuuden jälkeen ulkona ja paikkakuntalaiset olivat ystävällisiä.
Ihminen taitaa haluta juuri sitä, mitä se ei saa.