Kirjailija Vassilis Vassilikosin mukaan Kreikan sotilasjuntta kielsi 1960-luvulla korkeamman matematiikan opettamisen, koska korkeampi matematiikka opetti ihmisiä ajattelemaan kokonaisvaltaisesti.
Kreikan sotilasjuntta käsitti, että kokonaisvaltaiseen ajatteluun kykenemättömiä ihmisiä on helpompi hallita kuin siihen kykeneviä. Sotilasjuntta itse kykeni kokonaisvaltaiseen ajatteluun, mutta ei käyttänyt kykyään kansan hyväksi vaan pönkittämään omaa valta-asemaansa.
Hierarkiat ja valta-asemat niihin kuuluvine palkkioineen ovat vain sopimuksia. Ei missään ole kiveen kirjoitettu esimerkiksi, että Ison-Britannian pörssiyhtiöiden johtajien palkan täytyy olla keskimäärin kuusi ja puoli miljoonaa euroa vuodessa. Tällainen palkkataso Isossa-Britanniassa on voinut toteutua vain, koska sen on ollut mahdollista toteutua.
Eräs brittiläinen kykyjenetsijä sanoi, että hänen tuntemistaan suurten yhtiöiden johtajista enin osa on keskinkertaisuuksia. Jos englantilaisten johtajien palkka määräytyisi heidän kyvykkyytensä perusteella, he tienaisivat sata kertaa vähemmän.
Suomessa yhtiöiden johtajien palkat ovat Englannin palkkoja alemmat. Me olemme siis suurempia realisteja kuin englantilaiset ja meillä johtajien palkat ovat lähempänä johtajien todellista tasoa.
Näyttelijä John Cleese on sanonut, että hyvässä sketsissä on univormuja. Hyvä sketsi kyseenalaistaa hierarkioita, joita univormut symboloivat. Hierarkioita ei kuitenkaan voi kyseenalaistaa, ellei niitä ensin tunnusteta. Asioiden kyseenalaistaminen ilman niiden tunnustamista on niiden mitätöintiä. Se on hyödytöntä, koska mikään ei muutu asioita mitätöimällä. Asioita voi kyseenalaistaa vasta kun tunnistaa hierarkiat ja ymmärtää, että ne ovat vain sopimuksia.
Kreikan sotilasjuntta tiesi, mitä tahtoi, kun se kielsi korkeamman matematiikan opettamisen. Kokonaisvaltaiseen ajatteluun kykenevä kansa on vain haitaksi päätösten läpiajamisessa.
Suomessa sellaiset lait, jotka käytännössä tarkoittavat leikkauksia opiskelijoilta, työttömiltä, eläkeläisiltä ja lapsilta sekä pysyviä heikennyksiä työntekijöiden oikeuksiin, olivat pitkään ajatuksenakin mahdottomia, koska niitä vastustettiin jo periaatteellisista syistä. Nyt, kun vastustajien rivit ovat harvenneet, niitä ajetaan läpi liukuhihnalta.
Hyvinvoinnin perustasta leikkaamista selitetään kilpailukyvyn parantamisella, mutta yhtä lailla taustalla ovat ideologiset syyt ja kotiinpäinveto niin kuin politiikassa aina.
Paavo Haavikkoa siteeraten: Kaikki on vain syitä. Kaikkiin suunnitelmiin, päätöksiin ja toteuttamisiin on syynsä. Kannattaa miettiä, mitä ne syyt ovat ja ketä ne palvelevat.
Hallituksen kovista toimista huolimatta barrikadeille nousua ei ole nähty. Nykyajan ihmisillä ei ole yhteistä aatetta, jonka taakse he järjestäytyisivät puolustaakseen etujaan. Vihan ja sympatian kohteet määräytyvät omien mieltymysten mukaan, eivät järkisyiden pohjalta. Eettiset ja moraaliset kysymykset ovat liian abstrakteja jaksaakseen kiinnostaa. Omat henkilökohtaiset tykkäämiset ratkaisevat kaikessa.
Mielestäni tämä kertoo kyvyttömyydestä kokonaisvaltaiseen ajatteluun.
Olisi liioiteltua verrata 1960-luvun Kreikkaa ja vuoden 2016 Suomea toisiinsa, koska ei niillä oikeasti ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Yksi seikka näitä kahta erilaista valtiota kuitenkin yhdistää. Kummankin maan vallanpitäjien edun mukaista on, että ihmiset eivät opi korkeampaa matematiikkaa.