Kolumni

Ny­ky­ajan villi länsi

-

Alakerta | Eliisa Aikkila / eliisa.aikkila@koillissanomat.fi

Yksityishenkilöllä on tällä hetkellä laajemmat oikeudet rikoksesta epäillyn kuvien julkaisemiseen kuin poliisilla, uutisoi Yle toissapäivänä. Ajatus on hurja. Tavallinen sometykkääjä voi ruveta nettipoliisiksi ja julistaa toisen rikolliseksi pelkän epäilyn varjolla. Sosiaalisessa mediassa syyttävät kuvat ja päivitykset leviävätkin kuin kulovalkea – olivatpa epäilyt sitten oikeita tai vääriä.

Syy rikoksiin liittyvien päivitysten jakamiseen on selvä. Useimmiten päivitysten tekijöillä ja jakajilla on vilpitön halu auttaa: tieto koiranmyrkyttäjästä halutaan levittää tehokkaasti lähipiiriin, ja näppärästi se onnistuukin omalla facebook-seinällä. Tärkeältä tuntuvan päivityksen jakamista kannattaa silti pohtia hetki, vaikka se osuisi ja uppoaisikin heti ensimmäisellä lukukerralla. Someseriffi voi tietämättään levittää perätöntä, julmaa kiusaa – naapurin tai eksän saa leimattua varkaaksi tai pedofiiliksi, jos päivityksen tekijä vain osaa kertoa tarinansa riittävän hyvin.

Vaikka asian oikaisu tulisikin myöhemmin julki ja epäilty julistettaisiin alkuperäisen päivittäjän taholta syyttömäksi, ei tieto välttämättä saa kymmenesosaakaan siitä huomiosta, jonka alkuperäinen mustamaalaustarina sai. Somen antama leima voi pysyä pitkään.

Yksittäisen ihmisen päivityksessä on aina vain tarinan toinen puoli. Vastuu jää päivityksen lukijalle – ja jakajalle. Onko esimerkiksi kaverin kaveri riittävän varma lähde?

Somen hyvää tekevää voimaa ei kuitenkaan voi väheksyä. Kesäkuun lopussa seinäjokelainen varaosaliike julkaisi valvontakameravideon facebook-sivullaan, jossa liikkeen pihasta varastetaan auto. Juttua jaettiin tuhansia kertoja, ja varastettu auto löytyi seitsemässä minuutissa. Sosiaalinen media on on parhaimmillaan äärettömän nopea keino levittää tietoa, niin paikkansapitävää kuin -pitämätöntäkin.

Päivitysten ja linkkien jakaminen ei toki rajoitu vain yksityishenkilöiden postauksiin. Internetissä on helppo matkia uutissivustoa. Hyvä esimerkki medialukutaidon ajankohtaisuudesta on Facebookissa ahkeraan jaettu MV-lehti, jonka perustaja on todennut saaneen alkunsa vitsinä. Silti sivuston juttuja jaetaan tosissaan.

Ennen kuin painaa jaa-nappia, on kuitenkin hyvä ajatella kahdesti, ehkä kolmestikin.

Eliisa Aikkila

eliisa.aikkila@koillissanomat.fi

”Somen antama leima voi pysyä pitkään.