Koillissanomat Live: Kuu­sa­mo­lai­set jat­koi­vat maa­li­teh­tai­lua – Katso tal­len­ne Pal­lo-Kar­hu­jen ja Haa­pa­ve­den Ur­hei­li­joi­den koh­taa­mi­ses­ta

Kolumni

Nyt fos­fo­ri­sop­paan lyö lu­sik­kan­sa ko­lum­nis­tim­me Pekka Vir­ta­nen: "Vaikka uusi putsari on entisiä pa­rem­pi, ei tästä ly­hyes­tä pu­ron­pät­käs­tä kelpo ka­la­vet­tä tule"

Tässä lehdessä ovat EVOn ja Kalankasvatus Vääräniemi oy:n toimitusjohtajat käyneet hiljattain polemiikkia erilaisista fosforikiloista. Vääräniemi Oy anoi Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta nykyisen fosforikaton 450 kg/v nostamista rehukatolla 130 000 kg/v 599 kiloon tai vaihtoehtoisesti ilman rehukattoa 550 kiloon. AVI pyysi lausuntoa Kuusamon ympäristöjaostolta, jonka toimialueeseen kuuluvat myös Taivalkoski ja Posio ( 4 jäsentä Kuusamosta, 2 Taivalkoskelta, 2 Posiolta). Jaosto (jossa istun jo toista vaalikautta) katsoi, että nostoa ei voi hyväksyä, mutta entinen fosforiluku menettelee. Politiikka on kompromissien taidetta ja tästä pääsimme yksimielisyyteen.

Suhteutettuna taajamien puhdistamoiden sallittuihin ravinnemääriin em. luku on kieltämättä iso. Kesäisin Vääräniemi Oy päästää järveen fosforia noin kymmenkertaisesti sen kuin nykyinen pääpuhdistamo Torangin rannassa ja vuodessa n. 11 kertaa Rukan uuden putsarin sallitun maksimin 40 kg/v. Vastineessaan Kari Vääräniemi korosti laitoksensa purkuvesistön Iijoen suurta ja Rukan Kesäjoen pientä valuma-aluetta ja virtaamaa, joiden mukaan laskien Rukan 40 kg vastaisi hänen kasvattamonsa 11 000 kg:n fosforimäärää todeten kyllä, että vertaus on yhtä absurdi kuin Mankisen esittämäkin.

Rukan putsarin vesistövaikutuksia on tarkasteltava kolmella eri tasolla. Välitön purkupaikka on Kesäjoki, jonka keskivirtaamakin on vain 0.24 kuutiom/s ja PSV-yhtiön 1990-luvun raportin mukaan talvella jäteveden osuus virtaamasta voi olla jopa 40% ja se käytännössä estää kalastuksen joella. Vaikka entinenkin puhdistamo tehosti prosessejaan ja uusi on vielä parempi, ei tästä lyhyestä puronpätkästä kelpo kalavettä tule. Kesäjoki laskee n. yhden neliökm:n laajuiseen Kesälahteen (eräissä kartoissa Karilahti), jossa on havaittu rehevöitymistä ja talvista hapen niukkuuta syvänteissä. Rannan asukkaille ja mökkiläisille on maksettu naurettavan pieniä korvauksia.

Uusi puhdistamo saattaa parantaa tilannetta nopeammin tai hitaammin riipuen siitä, missä määrin pohjasedimentaatio on ehtinyt synnyttää sisäkuormitusta. Koko Kitkan rehevöittäjänä uuden putsarin purkuvedet lienevät noin sijaluvulla kuusi edellään maatalous, metsätalous, kaukolaskuma, haja-asutus mukaanlukien mökit sekä Posion keskustaajaman jätevedet.

Vääräniemi Oy:n päästöt Iijoen suureen virtaamaan sotkettuina nostavat joen fosforitasoa aika vaatimattomasti. Se 450 kg/v päätyy kuitenkin lähes kokonaan Perämereen. Koko Suomen fosforikuorma Itämereen on arvioitu n. 3900 tonniksi/v, mikä on n. 10% koko Itämeren fosforilastista. Vajaa puoli tonnia voi tuntua tähän verrattuna pieneltä, mutta aiheuttajana on vain yhden joen yksi pistemäinen lähde. Isot joet syntyvät pienten purojen yhdistyessä, myös saasteiden osalta, ja vain rannikkovaltioiden päästöjen kaikenkattavalla minimoinnilla voidaan itämeri pelastaa. 95% Suomen mereen kulkeutuvasta fosforista tulee jokien mukana.

On hyvä, että Rukan puhdistamolle asetettiin tiukat ympäristönormit, sillä Kitkan vesistö jokineen ja järvineen on erittäin arvokas. Kalankasvatuspuolella on vielä monella suunalla parantamisen varaa. Aivan ihanteellisella tavalla Kuusamon taajamien jätevesien puhdistus ei mene, sillä Rukankin vesien johtaminen siihen uuteen putsariin Munakan takana olisi ollut vielä parempi, mutta rankkaisin kuitenkin syntymässä olevan ratkaisun vähintäänkin tyydyttävän ja hyvän rajamaille. Jos joku vielä haaveilee neljännesvuosisadan vääntämisen tuloksen kaatamisesta valituksilla, tiedostakoon, että uusi tuntematon ratkaisu hamassa tulevaisuudessa voi olla juuri hänen tavoitteidensa kannalta huonompi.

”Kitkan vesistö jokineen ja järvineen on erittäin arvokas.