Kokeilu: Tekoäly uutisoi Koil­lis­sa­no­mien jutut tällä vii­kol­la

TOIMITTAJALTA: Len­to­pal­lo­ke­vään rat­kai­su­het­ket lä­hes­ty­vät – Pölkky Kuu­sa­mon vä­him­mäis­ta­voit­tee­na run­ko­sar­jas­sa pitää olla kol­man­nen sijan säi­lyt­tä­mi­nen

Mainos: Tilaa Koillissanomat Digi koko vuodeksi samaan hintaan: 3 kk 35,70 € + 2 kk kaupan päälle, tilaa tästä

Odo­tet­ta­vis­sa säh­kö­au­to­jen vyöry – suuret au­to­val­mis­ta­jat tuovat uudet mallit mark­ki­noil­le parin vuoden sisään

-
Kuva: Risto Pikkupeura

Autot ja autoilu mullistuvat tulevaisuudessa, arvioi kauppaneuvos Matti Pörhö. Muutos pääsee todelliseen vauhtiin jo muutamassa vuodessa, ja muutoksen suunta on sähkö.

Oraakkeli Pörhö ei ole, mutta hän on kerännyt asiaan näkemystä. Sitä on kertynyt muun muassa Pörhön autoliike Oy:n johdossa, Volkswagenin ja Audin eurooppalaisen jälleenmyyjäyhdistyksen puheenjohtajana ja monissa muissa yhteyksissä niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Pörhö uskoo, että kiistämättömään muutostarpeeseen ratkaisuksi valikoituvat laajalti vastaukseksi sähköautot.

Kattosyynä muutostarpeeseen on ilmastonmuutoksen torjuminen. Esimerkiksi Suomi on asettanut tavoitteekseen, että maan tulisi olla hiilineutraali vuoteen 2045 mennessä. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen poistaminen on merkittävä osa ratkaisua, sillä liikenne muodostaa Suomessa noin viidenneksen näistä päästöistä.

Liikenne- ja viestintäministeriö asetti työryhmän pohtimaan, millä tavoitteeseen päästään. Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän puheenjohtaja, osastopäällikkö Juhapekka Ristola toteaa, että vaikeitakin ratkaisuja on oltava valmis tekemään, jos tavoitteisiin halutaan päästä.

– Suuria päästövähennyksiä aikaansaavat toimet on välttämätöntä käynnistää juuri nyt, jos aiomme torjua ilmastonmuutoksen maailmanlaajuiset katastrofaaliset seuraukset yhteiskunnallemme, Ristola sanoo työryhmän viime viikolla julkistetussa väliraporttitiedotteessa.

Kirittäjänä muutokseen on EU, jonka asettamat raamit päästöille ohjaavat autonvalmistajat muutoksiin. Ylitykset johtavat sakkoihin.

– Asetetut päästörajat ovat sellaiset, että autoteollisuus ei pitkässä juoksussa pysty sitä maksamaan, Matti Pörhö sanoo.

Muitakin vaihtoehtoja toki olisi, esimerkiksi paljon puhutut vetyautot, mutta Matti Pörhön mukaan tässä vaiheessa akkuautot vievät voiton. Monet suuret autonvalmistajat ovat investoinneillaan siihen sitoutuneet. Pörhö luonnehtii panostuksia “giganttisiksi”.

– Esimerkiksi maailman suurin autonvalmistaja, Volkswagen-konserni, on osoittanut 20 miljardia kehitykseen ja 50 miljardia akkuihin. Nehän ovat aivan infernaalisen isoja summia.

Pörhö uskoo, että suurimpien valmistajien osalta investoinnit ovat samaa mittaluokkaa.

Todellinen näkyvä murros alkaa Pörhön arvion mukaan heti tulevan vuosikymmenen alussa, kun suuret autonvalmistajat vyöryttävät mallistojaan markkinoille.

Näkyvimpänä kärkenä sähköautojen esiinmarssissa on ollut amerikkalainen Tesla, mutta sen osuus markkinoista on olematon. Vasta markkinoita hallitsevien valmistajien tulevat autot käynnistävät mittavamman muutoksen.

Autojen sähköistyminen näkyy monella tavalla. Pelkästään tärisevien moottoreiden poistuminen muuttaa autojen rakenteellisia vaatimuksia. Tilaa vapautuu niin, että Pörhön mukaan esimerkiksi tulevissa Volkswagenin sähkö-Golfeissa koko säilyy samana, mutta sisällä on tilaa yhtä paljon kuin saman merkin nykyisissä Passateissa.

Toisaalta sähköautojen tarvitsemat akut nostavat autojen painoa. Tällä puolestaan on vaikutuksensa teihin ja katuihin, jos Pörhön ennakointien mukainen kehitys tapahtuu. Kun autot ovat painavampia, kuluvat tiet nykyistä enemmän - ainakin siihen saakka, kunnes kehitys keventää akkutaakkaa, jota autoissa on rahdattava.

Akkujen lataaminen taas muuttaa arkea. Kun nykyisin käydään säännöllisesti tankilla, hoidetaan lataus tulevaisuudessa esimerkiksi marketin pihalla ruokaostosten aikana.

– Keskusliikkeet ovat jo lähteneet sille tielle. Nehän ovat ilmoittaneet järjestävänsä latauskokonaisuuksia, Pörhö sanoo.

Tästä voi ennakoida syntyvän kilpailutilanteen, jossa se kauppa on vahvoilla, jonka parkkipaikalla lisääntyneisiin sähköautoihin on kätevimmin virtaa tarjolla.

– Jos jonkun marketin parkkipaikalla on merkittävä latauskokonaisuus, niin totta kai se kilpailuvaltti on, Pörhö sanoo.

Pörhö esitteli näkemyksiään viime viikolla Oulussa tilaisuudessa, jossa julkistettiin tuorein PK-yritysbarometri. Esitys oli oikeassa paikassa, sillä autoalan merkitys talouteen suomalaisessa, eurooppalaisessa ja globaalissakin mittakaavassa on suuri.

Esimerkiksi Euroopan kaupasta autoala vastaa noin viidenneksestä. Muutokset alalla heijastuvat laajasti kaikkeen toimintaan aina kansantalouksiin saakka.

Moottoreiden lisäksi autoissa sähköistyvät myös ominaisuudet. Tästä on saatu jo runsaasti esimakua autoihin jo pitempään virranneiden älykkäiden ominaisuuksien myötä.

Matti Pörhö vertaa autobisnestä kännyköihin. Ei niin kaukaisenkaan tulevaisuuden auto on kuin älylaite, jonka ominaisuuksia voi muunnella tarpeen mukaan. Hän kertoo, että jatkossa esimerkiksi auton tehoja tai valaistusta voi nostaa erillisestä maksusta määräajaksi.

Tämä voisi olla tarpeen esimerkiksi siinä tapauksessa, jos normaalisti kaupunkioloissa käytettävällä autolla lähdettäisiinkin maantielle tai matalien nopeuksien Suomesta korkeampien nopeuksien maihin.

– Esimerkiksi Audin ekosysteemissä Functions on demand -toiminnolla voi aktivoida autossa valmiina olevia toimintoja tarvittaessa, Pörhö kertoo jo tänä syksynä Audin uusiin sähköautoihin tulevasta mahdollisuudesta.

Bisneksessä rauta on kuitenkin kauppaneuvoksen mukaan jatkossakin rautaa. Tähänkin löytyi vertaus ict-bisneksestä.

– Apple paketoi tuotteensa ladattavilla ominaisuuksilla, mutta rahat se tekee raudalla.

Raudalla tarkoitetaan esimerkiksi puhelinten ja tietokoneiden kohdalla itse laitteita, hardwarea, jotka mahdollistavat ohjelmistojen, softwaren, toiminnan. Pörhö ennakoi, että tämä on myös autoalan tulevaisuus: vaikka ominaisuudet ja muunneltavuus lisääntyvät, rahat tehdään jatkossakin niillä laitteilla, joiden sisällä matkustetaan paikasta toiseen.

Liikenne- ja viestintäministeriön liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä esitteli viime viikolla väliraportissaan kolme erilaista polkua, joilla Suomi voisi yltää kasvihuonepäästöttömään liikenteeseen vuoteen 2045 mennessä.

Tekno-polussa päästöjä vähennetään pääosin hyödyntämällä liikennevälineiden teknologista kehitystä siirtymällä muun muassa juuri sähköautoihin.

Bio-polussa päästöjä vähennetään luopumalla fossiilisista polttoaineista ja ottamalla käyttöön uusiutuvia tai entistä vähäpäästöisempiä polttoaineita.

Palvelu-polussa päästöjä vähennetään pääosin vähentämällä päästöjä tuottavan liikenteen suoritetta, eli kilometrejä, ja parantamalla muilla tavoin liikennejärjestelmän energiatehokkuutta.

Työryhmä huomioi, että jokaisessa polussa on ongelmansa. Työryhmä myös korostaa, että kyse ei ole ehdotuksista toteutettavista toimenpiteistä, vaan listaus toimista, joilla eri tulevaisuuskuviin voitaisiin päästää.

– Ajatuksena on, että näiden toimenpiteiden joukosta viisaasti valitsemalla voidaan vähentää ja lopulta kokonaan poistaa liikenteen kasvihuonekaasupäästöt, työryhmän väliraporttitiedotteessa todetaan.

Mikäli Matti Pörhön näkemykset osuvat kohdilleen, on autoala osaltaan askeltamassa rivakasti väliraportissa mainitulla tekno-polulla.

Autobisnestä voi verratta kännyköihin. Auto on jatkossa älylaite