Kun Suomen maabrändiä rakentamaan koottu valtuuskunta jätti loppuraporttinsa yli vuosi sitten, minulta pääsi nauru, eikä kun itku, ehkä molemmat. Yle uutisoi: ”Brändityöryhmä: Lisää luomua ja järvet juomakelpoisiksi. Ryhmä muun muassa haluaa Suomen vesistöt juomakelpoisiksi vuoteen 2030 mennessä.” Siinäkö se sitten oli.
Kitkalla saaressa rantavettä sankolla koukatessa mietin kenelle Oulussa pidettävä Ahtisaari-päivä on tarkoitettu ja olenkin yhtäkkiä brändityöryhmän kanssa samaa mieltä: Suomi profiloituu maailman ongelmien ratkaisijana. Suomalaiselle sisulle on käyttöä.
”Me kättä voimme ojentaa/ja vettä rantaa osoittaa/ja sanoa: kas tuoss´ on se,/maa armas isäimme, lauletaan Suomen kansallislaulussa. Siinä se.
Valtuuskunnan suomalaisille laatimasta tehtävälistasta pitäisi löytyä kohtia, joissa neuvottaisiin meitä suomalaisia olemaan luontevasti ylpeitä suomalaisuudesta ja Suomesta. Se kai brändin rakentamisen edellytys on. Listalta löytyi muun muassa tällainen kohta ”Tehtävä sinulle, joka matkustat ulkomailla: Kerro ylpeänä suomalaisuudesta, hiljaisuudesta, suomalaisesta osaamisesta ja puhtaudesta.” Heti kärkeen tulee kaksi suomalaiselle vierasta sanaa - kerro ja ylpeänä. Omaa ei ole tapana kehua ja ylpeilystä ei hyvää seuraa.
Kaupassa lapsi käskee minua sanomaan turisteille, että Suomessa, varsinkaan Kuusamossa, ette tarvitse pullovettä. En sano. En kehtaa. Kauppias pahastuisi. Olen tosi suomalainen.
Tämän lehden etusivulla itsenäisyyspäivän gallupiin haastateltu posiolaiselta Heikki Kilponen sanoo, että Euroopassa tarvitaan nyt Suomen taitoja ja vahvuutta hoitaa talousasioita.
Siitä ruikuttaminen, että Euroopan Unioniin liittyminen vei itsenäisyyden, alkaa vähitellen loppua. Suomi on itsenäinen, vaikkakin epävarmasti, ja vahva, välillä tietämättään, valtio Euroopassa, jossa asuu sellaista osaamista, vaikka itse sitä vähätteleekin, jota eurooppalaisessa valtioiden yhteenliittymässä tarvitaan.
Ei sillä yhteisellä työmaalla kannata nyt nokkaansa nakella vaan tehdä parhaansa niin kuin suomalainen on aina tehnyt.
Riina Puurunen