Alakerta | Suvi Peltola / suvi.peltola@koillissanomat.fi
Uskokaa tai älkää, meillä toimittajilla on varsin tiukat säännöt, joiden mukaan laadimme juttumme. Emme esimerkiksi julkaise tuomittujen rikollisten nimiä, emmekä tee juttua toisen median tuoreesta skuupista ilman, että kerromme jutun alkuperäistä lähdettä. Näitä ja 33 muuta sääntöä kutsutaan journalistin ohjeiksi.
Viime viikolla kyseiset ohjeet tiukkenivat entisestään. Jos toimittaja kirjoittaa mitä sattuu ja tekee sen erityisen näkyvästi, hänen täytyy naputella juttunsa uudestaan. Olemme tehneet oikaisuja iät ajat, itse viimeksi maanantaina, mutta kokonaan uuden jutun kirjoittaminen on ennenkuulumatonta.
Ensimmäinen reaktioni oikaisuun liittyvän kohdan tuoreeseen tarkennukseen oli negatiivinen. Pohdin, miksei tavallinen, muutaman palstan oikaisu edelleen riittäisi. Virheet ovat yleensä pieniä ja harmittomia, esimerkiksi Peltola kirjoitetaan Peltosena (kuten sukunimeni kohdalla usein käy).
Koska halusin kuulla kollegoideni kommentteja uudesta ohjeesta, jaoin sen Facebookissa. Journalistiystäväni eivät juuri reagoineen, mutta eräs hoitoalalla työskentelevä tarttui syöttiin. Alla osa Sanna-ystäväni kommentista:
”Muutama vuosi sitten aamuvuorossa Turkkaria selatessa eteen lävähti koko sivun juttu siitä kuinka työnantajani (kunnallinen lafka) on ketjuttanut 30 vuotta hoitajan sopimuksia vakinaistamatta (se on laitonta). Homma lävähti eri lehtien nettiin ja keskustelut kävi kuumina. -- Noooo, tota kyseessä oli eri työnantaja viereises kunnassa. Tulitikku rasian kokoinen oikaisu oli aika mitätön.”
Sannan tarina sai minut pyörittelemään silmiäni. Noin iso juttu ja noin väärin! Hoitajia ketjuttanut kunta oli tyystin toinen kuin Turun Sanomat alun perin väitti! Tässä tapauksessa ei voi mennä edes netin taakse piiloon eli vedota tiedotusvälineen tarpeeseen saada juttu mahdollisimman nopeasti luettavaksi. Kyse oli painetusta lehdestä, johon päätyvät (tuon kokoluokan) faktat olisi pitänyt ehtiä tarkistamaan.
Tämän kaltaisissa tapauksissa journalistin ohjeiden tiukennus tulee tarpeeseen. Toimittajien on tietysti ensisijaisesti pyrittävä välttämään virheitä, mutta persoonallisten juttujen tekemiseen tarvitaan ihmisiä. Ja ihmiset tekevät virheitä.
Onni on ohjeet siitä, miten ja millä volyymilla virheisiin puututaan.
Suvi Peltola