– Isäukko oli 1907 syntynyt. Hänellä oli ne perinteiset vanhanaikaiset vastantekokujeet. Ihan penikasta lähtien niillä opeilla on pitänyt sitten tehdä, kertoo 81-vuotias Syrjälä.
– Siihen aikaan vain näytettiin, että miten tehdään ja siitä sitten alettiin matkia, Syrjälä jatkaa.
Paitsi ihmisille saunanautinnon lisäämiseen, kerättiin koivunoksia Olavin lapsuudessa muutakin tarkoitusta varten.
– Vielä 1950-luvulla leikattiin niin sanottuja lehdeksiä elukoille. Kaadettiin puita ja tehtiin satoja kerppuja. Talvelle niitä riivittiin lehmille.
Nuoremmille Syrjälä jakaa vastatekoperinnettä esimerkiksi kotiseutupäivillä.
– Olen koettanut jatkaa perinnettä, mutta nuoria ei tahdo tulla oppiin. Nuoret eivät niin käytä vastaa, kertoo Syrjälä, joka tekee kesäisin noin 50 vastaa.
Eräs, jolle Syrjälä on saanut vastaperinteen iskostettua on oma vaimo.
– Emäntä oli vähän kaupunkilaisen sekainen, Oulun läheltä syntyjään. Aluksi hän ei osannut vastaa käyttää. Nyt kun hän on oppinut sen minulta, minun on lähdettävä karkuun!
Näin vasta tehdään:
1. Raudusta sen olla pitää
Olavi Syrjälän mukaan suurin virhe vastaa tehdessä on vääränlaisen koivunoksan valitseminen. Hyvä vasta tehdään rauduskoivusta.
– Hieskoivustakin saa vastan, mutta siitä tulee limainen, kun sitä haudutetaan. Lehden mallista näkee, kumpi koivu on, Syrjälä kertoo.
Raudus on sahalaitainen, hieskoivussa on pyöreämpi lehti.
2. Käteen sopivasti
Koivunoksia vastaan tarvitaan Syrjälän mukaan "käteen sopivasti".
– Isäukko oli hyvin tarkka siitä, että kädensijalle ei saa jäädä yhtään lehteä. Lehdet pitää raapia kädensijan kohdalta pois. Jos siihen jää lehtiä, side jää löysälle, kun vasta kuivuu.
Oksia ei vain kasata yhteen läjään, vaan oksat asetellaan vastaa pyörittämällä. Jos oksia ei asetella, leviää vasta käytössä.
Oksien pituus on Syrjälän mukaan tekijästä kiinni, hän itse ei suosi pitkiä oksia.
3. Sido tiukasti
Valmis vasta sidotaan yhteen koivunoksasta tehdyllä siteellä.
– Oksan pitää olla jämäkkä. Tähän ei käy ritva, se on liian hento, Syrjälä opastaa.
Ritva on hento, riippuva oksa.
Sidontaoksan kuori raavitaan puukolla ja oksa kierretään tyvipäätä kohti. Siteen teroitettu pää pudotetaan vastan kädensijasta läpi puolivälin paikkeilta, toiseen päähän tehdään mutka. Sidettä punotaan siteen päätä kohti, kiepautetaan muutaman kerran kädensijan ympäri ja laitetaan solmuun kierrosten alta. Siteen pää jätetään lenkille.
– Sanoivat ennen tästä siteen punomisesta, että jos sen sen tekee väärinpäin, se on akan köytös, Syrjälä naurahtaa.
4. Säilytä kuivassa
Valmis vasta säilytetään kuivassa, tuulisessa, viileässä ja varjoisessa paikassa. Auringonpaisteessa vastan lehden menevät nopeasti ruskeaksi.
Saunassa vasta haudotaan ennen käyttöä kylmällä vedellä.