Kolumni

Olen nuori, en ongelma

Seison kaupan kassajonossa. Edessäni on vanhempi nainen, jota myyjätär tervehtii. Kun minun vuoroni tulee, myyjätär ei vastaakaan tervehdykseeni vaan jatkaa jurosti työtään. Tuttu tilanne.

Aika useasti meitä nuoria syrjitään. Niin kaupankassoilla, terveydenhuollon palveluissa, ravintoloissa sekä erilaisissa jonotustilanteissa meitä ei oteta vakavasti tai meitä ohitellaan ja meille töksäytellään epäystävällisiä kommentteja. Miksi? Nämä pienet asiat saavat miettimään, mitä väärää on olla nuori?

Aalto-yliopiston yhteiskuntatieteiden ylioppilas Tuukka Olli tutki gradussaan, miten 13-18-vuotiaat nuoret on otettu huomioon sanomalehdissä ja miten nuorten asemaa lehdistössä voitaisiin parantaa. Esille nousi kolme tapaa. Ne ovat nuortensivu, päivän nuorisojuttu ja nuorten kuuleminen heitä koskevassa uutisoinnissa.

Nuortensivun positiivisia puolia olivat nuorten oma sisältö, joka kiinnostaa heitä sekä nuorten ajankohtaiset asiat. Miinuksina lukijakarsinointi sekä samojen aiheiden toistuminen. Päivän nuorisojutussa taas nuorten ääni kuuluu, mutta nuoret eivät pääse itse vaikuttamaan jutun sisältöön. Nuorten kuulemisessa pahin miinus oli, että nuoria ei koettu oman tilanteensa asiantuntijana vaan enemmän yhteiskunnallisena ongelmana.

Tuukka Olli ehdottaa ratkaisuksi koululinkkitoimintaa, joka olisi aito yhteys koulumaailman ja lehden välillä. Näin eri koulutasoilla tiedettäisiin, keneen ottaa yhteyttä, kun mieleen putkahtaa hyvä juttuaihe. Mielestäni tästä voisi olla ratkaisuksi. Koululinkin on toimittava kuitenkin myös itse aktiivisesti koulumaailman suuntaan eikä vain odotettava yhteydenottoja.

Yhteiskunnassa monet nuoret huomaavat, että heitä kohdellaan jotenkin eri tavoin kuin aikuisia, ongelmina. Tämä on minusta ikävää, sillä tuleva yhteiskuntahan rakentuu nykyisistä nuorista. Onneksi on kuitenkin paljon ihmisiä, jotka kohtelevat nuoria tasavertaisina ihmisinä ja on paikkoja, joissa nuoria ymmärretään.

Nuorison ongelmat ovat vakavasti otettavia. Joten vetoaisin nyt teihin aikuisiin, että miettisitte ja muistelisitte omia nuoruusaikojanne. Olisiko teistä mukavaa tulla kohdelluksi epätasa-arvoisesti?

Nora Miettinen

Kirjoittaja on Nilon koulun 8-luokkalainen, joka oli Koillissanomissa tutustumassa työelämään viime viikolla.

Kun minun vuoroni tulee, myyjätär ei vastaakaan tervehdykseeni vaan jatkaa jurosti työtään.