Lapsuuden kesät olivat aina lämpimiä ja pitkiä. Kun suvivirren jälkeen rynnättiin koulun pihalle, aurinko paistoi poikkeuksetta, voikukkien keltainen täplitti vihreitä nurmikoita ja pääskyset pyörähtelivät sinisellä taivaalla. Kesäpäivät täyttyivät uusista kavereista ja ulkona villinä viilettämisestä.
Kavereiden kanssa otettiin aurinkoa kuumalla peltikatolla, yökyläiltiin toistemme luona, juostiin aamukasteisella nurmella, kelluttiin järvessä huulet sinisinä katse taivasta kohti ja syötiin jäätelöä melkein joka päivä.
Suurilehtisten pensaiden kätköissä leikittiin viidakkoa ja vakoojia ja jahdattiin naapurin kissaa. Puiden latvoissa istuttiin hiljaa, ja keinuttiin tuulen mukana tulevaisuudesta haaveillen.
Sadepäivän sattuessa selkään heitettiin kirjastoreput, joiden saalis leväytettiin lattialle kotiin tullessa. Lempikirjojen jatko-osat kaapattiin heti kasasta kainaloon ja hipsittiin huoneisiin tunneiksi lukemaan. Kaatosateella ja ukkosella juostiin taloa ympäri kirkuen ja kikattaen, kuumina päivinä taas oltiin vesisotasilla.
Oli jännittävää olla ulkona myöhempään kuin tavallisesti, tutkia kummittelevia autiotaloja, opetella voltteja trampoliinilla ja kerätä ötököitä ja kastematoja purkkeihin. Satoja kertoja leikittyihin leikkeihin kyllästyttyä keksittiin omia: oli niin majanrakennuskilpailua, keinuköysiradan tekoa kuin salaisia tukikohtiakin.
Kesät tuntuivat kestävän lähes ikuisuuden. Kesällä sai unohtaa ajantajunsa, mennä päivissä sekaisin ja nukkua pitkään. Ja jokainen kesä oli aina edellistä parempi.
Nyt huomaan syväksi harmikseni kasvaneeni ihan liian aikuiseksi. Tämän kesän ohjelmassa on lähinnä työtä ja juhlaa, liikaa ruutuaikaa ja taattua tekemisenpuutetta kavereiden kanssa. Ulkona sataa, ja tässä minä parikymppisenä muistelen kultaisia lapsuusmuistojani.
Lapsille haluaisinkin sanoa, että älkää missään nimessä kiirehtikö aikuisuuteen. Itseäni ja muita ”aikuisia” taas muistuttaisin: olkaa välillä lapsia ja tehkää lapsuuden lempiasioita. Käykää kirjastoissa ja karuselleissa ja karkkikaupoissa, keinukaa ja kaatuilkaa ja kikattakaa ja juoskaa kirkuen kaatosateeseen.
Tänään on kesäpäivänseisaus, ja huomisesta alkaen päivät taas lyhenevät. Tänään on kuitenkin vuoden pisin päivä, joten ehkä tänään olisi hetki aikaa olla lapsi.