Alakerta | Suvi Peltola / suvi.peltola@koillissanomat.fi
Tuomas Kyrön luomaa, tragikoomista Mielensäpahoittaja-hahmoa mukaillen: Kyllä minä niin mieleni pahoitin, kun kävin suihkussa tiistaina.
Suihkuttelu sinällään oli mitä mainioin kokemus. Itse asiassa sulattelin itseäni lämpimän veden alla melkein kymmenen minuuttia. Lopetin vasta, kun sain ulkohommissa kylmettyneet varpaanikin jälleen toimintakykyisiksi.
Sitten iski katumus ja kysymystulva. Miksi menin käyttämään lämmintä vettä niin tuhlailevasti? Olisiko saunan lämmittäminen ollut ympäristöystävällisempää? Voisinko kompensoida tekoani elämällä loppupäivän vähemmällä vedenkulutuksella?
Jokainen suomalainen käyttää keskimäärin 155 litraa vettä vuorokaudessa. Näin kertoo energian ja materiaalien tehokkaaseen ja kestävään käyttöön kannustava valtionyhtiö Motiva. Lämmintä vettä käytetään keskimäärin 40-50 litraa vuorokaudessa henkilöä kohden.
Juuri lämpimän käyttöveden osuus asuinrakennuksen energiankulutuksesta on merkittävä, koska noin viidennes kotien energiasta kuluu veden lämmittämiseen. Taloussähkön osuus on noin 30 prosenttia. Suurin energiasyöppö on itse asuinrakennus, joka lämmittämiseen kattaa energiankulutuksesta noin puolet (vanha sähkölämmitteinen asunto).
Vanhan asunnon sähkölämmittäjällä suurin sähkönsäästöpotentiaali kohdistuu siis huonetilojen lämmittämiseen. Itse asun kerrostalossa, jossa huonelämpötilaan voi vaikuttaa lähinnä termostaattia vääntämällä.
Vedenkulutuksen kanssa on enemmän pelivaraa. Voin esimerkiksi päättää, pesenkö puolityhjiä vai täysiä koneellisia pyykkiä. Voin huuhdella tiskaamani tiskit jatkuvasti valuvan veden alla tai sulkea hanan asetellessani astioita kuivauskaappiin. Voin odottaa veden viilentymistä sen loristessa tai täyttää lasini jääkaappiin säilömästäni vesikannusta.
Loppuun lienee syytä mainita, miksi lähtökohtaisesti sellainen harmiton asia kuin lämmin suihku kävi tällä kertaa niin raskaasti omalletunnolleni. Syypää on vihreä kaupunginvaltuutettu Pekka Virtanen. Hänen viimeisimmät Koillissanomissa julkaistut kolumninsa (KS 2.9., 7.10. ja 11.11.) ovat maalailleet kuvia pelottavan mahdollisista ympäristökatastrofeista.
Keitähän muita Virtasen tekstit pohdituttavat? Toivottavasti monia. Pieni ravistelu aika ajoin tekee hyvää itse kullekin.
Suvi Peltola