Alakerta | Riina Puurunen / riina.puurunen@koillissanomat.fi
Kun tein maanantain lehdessä (KS 23.3.2015) julkaistua Kuusamoon suunnitellusta katulämmityksestä kertonutta juttua, tarvittiin joukkueellinen ihmisiä matemaatikoista insinööreihin selittämään minulle miten homma toimii. Vaikka epäilijöitä riittää, insinöörien laskutoimitukset pakkaspäivistä, lumimääristä ja Rotuaarin lämmityskustannuksista ovat sen verran vakuuttavia, eli monimutkaisia, että en epäile etteikö homma toimisi.
Mutta kysymys ei olekaan siitä, että riittääkö kaukolämmön hönkä pitämään katukiven kuivana. Kysymys on siitä kannattaako katukiven lämmittäminen Kuusamon kaupunkikeskustassa vai onko muita ideoita.
On sietämätöntä, että tietyn rahasumman käyttämistä kohteeseen A katsotaan olevan pois kohteesta B.
Noin 160 000 euroa katulämmitykseen vuodessa ei ole pois laduilta tai mummuilta. Jos se jostain on pois, niin mahdollisuudesta keksiä jotain katulämmitystä järkevämpää tapaa koettaa elvyttää kaupunkikeskustan elämää, eli viihtyisyyttä ja kiinnostavuutta, eli lisätä kauppaa ja verotuloja, eli rahaa latuihin ja vanhustenhuoltoon.
Sellaista matemaattista kaavaa ei insinööreiltä löydy, jolla kannattavuuden voisi varmaksi laskea. On vain uskottava niitä, jotka uskaltavat arvioida kannattavuutta kuin sijoitusneuvojat.
Ajatus katulämmityksestä Kuusamossa tuntuu äkkiseltään huonolta idealta, mutta ajatukselle voi lämmetä. Kaupunkiympäristöjä suunnittelevien ammattilaisten visiot valaistuksen ja lumiveistoksen hallitsemasta kaupunkikeskustasta ovat kauniita, tai pitäisikö kuntatalouden nimissä sanoa vetovoimaisia. Piipertämällä kaupunkikeskusta ei uudistu, se on nähty, mutta ehkä vision toteuttamiseen löytyy Kuusamolle sopivampi tapa.
Jos autoa ei välillä tankkaa, ei se kyllä kulje. Polttoaineen hinnan kauhisteleminen on turhaa, kun pitäisi miettiä sitä mihin sillä tankillisella kannattaa ajella. Katulämmitykseen tai johonkin muuhun ratkaisuun uskominen on riski, mutta millaista on jos riskejä ei oteta? Tuloksen voi käydä katsomassa keskustassa keskiviikkona kello 17 ja uudelleen lauantaina kello 12.
Parkkiin jääminen ei ainakaan täytä tankkia.
Riina Puurunen
riina.puurunen@koillissanomat.fi