Jälkikasvumme sai keväänkorvalla höynäytettyä vanhukaiset pitämään perhejuhlat Edinburghissa, Skotlannissa. Mikäs siinä? Houkuttelevan ohjelman olivat laatineet ja mielenkiintoista koettavaa löytyi.
Päällimmäisenä ajatuksena tuntui skoteilla olevan taannoinen brexit-äänestys, jossa Britannia päätti erota EU:sta ja josta skotit eivät ilmeisesti olleet mielissään. Enemmistö skotteja äänesti eroamista vastaan. Nyt ollaan myös Britanniassa katumapäällä. - Väärin äänestetty. - Tämmöistä asiaa ei olisi pitänyt antaa ollenkaan kansan reposteltavaksi.
Niinpä vaaditaan uutta äänestystä. Ja Skotlannissa ärhäkin äänenpainoin halutaan äänestää myös itsenäistymisestä ja irtautumisesta isoveli-Britannian holhouksesta. Ja kun vielä Pohjois-Irlantikin haahuilee liittymisestä Irlantiin, niin hupsista, muutaman vuoden kuluttua saamme sanoa hyvästit koko Iso-Britannian muinaiselle maailmanvallalle.
Arvaakohan meikäläisiä päästää äänestämään Suomi ulos eurosta ja koko EU:sta?
Edinburgh on Skotlannin pääkaupunki ja kuningatar Elisabeth II on maan hallitsija. Hänen hallussaan on mukavan kokoinen linna, Holyrood Palace, jossa hän skottilaisia rauhoittaakseen asustaa viikon verran joka kesä. Muun ajan vuodesta linna on avoinna yleisölle. Kuningattaren saapuminen kesäasuntoonsa on mediatapahtuma ja se muistuttaa kotoisen presidenttiparimme muuttoa Naantalin Kultarantaan, mitä nyt karhunnahkalakkisissa soittokunnissa ja kultavaunuissa saattaa olla hieman eroa.
Vaikka ero Britanniasta tulisikin, niin skottisymbolit ovat ja pysyvät: säkkipillinsoittajat, kiltit ja viskit.
Koti-Kuusamokin tuli reissulla mieleen muutamissa kohteissa. Junamatkan päässä North Berwickin merilintukeskuksessa parasta antia olivat livekamerakuvat suulien syöksyisukelluksista rauhoitetulta valtaisalta suulasaarelta.
Olisiko Karhuntassussa tulevaisuudessa elävää kuvaa kotkan, joutsenen tai telkän pesästä tai Keron karhutarhasta. Miksei myös Kiutakönkään jäidenlähtöä voisi seurata livenä.
Kuusamon historiallisen keskustan ja erityisesti Kitkantien elävöittämiseksi on hiljattain käyty valtuuston kyselytunnilla keskustelua.
En ole tietoinen ovatko Edinburghissa ohikulkutien marketit tappamassa vanhaa kaupunkia, mutta surkealta vaikuttaa.
Suurkaupungin sydämessä, keskeisen aukion reunalla, kävelykatujen ja ratikkalinjojen sekä suurimman tavaratalon tuntumassa sijaitsee historiallinen The Dome, joka rakennettiin alkujaan kuninkaallisen lääkäriyhdistyksen lääkäritaloksi vuonna 1776 ja joka on sitten ollut the Commercial Bank of Scotlandin pääkonttori vuodesta 1847. Kreikkalais-roomalainen julkisivu on kaupungin komein, mahtavat korinttilaiset pylväät hallitsevat katunäkymää. Sisällä entisessä pankkisalissa vaikutelma on kuin tuomiokirkossa. Komea kupoli kurottautuu korkeuksiin.
Skotit ovat skottivitseistä päätellen nuukaa väkeä. Onko rahoja pidettykin sukanvarressa? Meillä Suomessa on pankkien asiakkaita palveluita hinnoittamalla ystävällisesti kehotettu välttämään pankissa käyntejä ja suositeltu hoitamaan asiat nettipankissa, käyttämään pankkikorttia ja ottamaan käteiset seinästä.
Olisiko sama ilmiö tyhjentänyt skottien mahtipankin ja pakottanut sen niinkin epätoivoiseen tekoon, kuin myymään koko talo ravintolabisnekselle. Nyt talossa on ravintola ja yökerho ja upeimmassa mahdollisessa salissa drinkkibaari. Tietysti talo oli tupaten täynnä.
Elävöityisiköhän Kitkantie jos täkäläiset pankit tekisivät ”skottilaiset”.
Hotellimme oli kunnianarvoisa the Royal Scots Club, huonetyyppi: ”KING”. Hienoimmat salongit olivat vain jäsenille. Mutta ikkunoista veti. Ihmekös tuo kun oli vain yksi lasi.
Koti-Kuusamossa ovat jatkuvana vaivana lasifirmojen edustajat, jotka tarjoutuvat vaihtamaan ihan hyvät ikkunat. Jo murto-osalla niistä markkinointiponnistuksista he tekisivät miljoonakaupat, jos ne suunnattaisiin kylmänkalseaan Britanniaan.