Kolumni

Op­pur­tu­nis­tien aikaan – yk­sin­ker­tai­sia help­po­heik­ke­jä

Medialukutaito ja asioiden itse ymmärtäminen ovat nyt tärkeämpiä taitoja kuin koskaan. Sekavassa maailmassa on helppoheikkejä, jotka pyrkivät ratkaisemaan monimutkaisia asioita yksinkertaisilla tempuilla. Oppurtunistit (kulloistakin tilannetta hyväksi käyttävä, vallitsevia oloja myötäilevää asennoitumista tai niiden hyväksikäyttöä moraalisista näkökohdista välittämättä käyttävä henkilö) ovat havainneet hetkensä tulleen.

Pohjan tälle kaikelle antaa monet yhteiskunnalliset ongelmat: lama, työpaikkojen valuminen muualle, kasvavat tuloerot, maahanmuutto, terrorismi ja viimeisimmäksi nationalismin nousu, joka tietyllä tavalla on johtamassa kansanäänetyksen tuloksena Britannian eroamiseen EU:sta.

Oppurtunisti ottaa kunnian itselleen tapahtumista, jotka toteutuivat ilman hänen myötävaikutustaankin. Suomalainen sanonta: laiska töitään luettelee, toimii tässäkin. Sen voisi soveltaa muotoon: saamaton saavutuksiaan listaa.

Maahanmuutosta, terroriteoista, Brexitistä pyritään ottamaan irti vain se omaa etua ajava näkökulma. Ei kuusamolaista maahanmuuttovastaista kiinnosta suomalaisten tekemät pahoinpitelyt, mutta kun vastaanottokeskuksessa tapahtuu jotain, on meteli valmis. Kaksinaamaista sanon minä.

Ei valtakunnan helppoheikki-poliitikkoa kiinnosta mitä ja miten valtion ero EU:sta todellisuudessa tapahtuisi. Kansanäänestys on saatava Suomeenkin nyt ja heti. Tavoitteena vain oman aseman pönkittäminen ja esillepääsy.

Ihmiset ovat poliitikkojen vanavedessä omaksumassa monen roolin elämän. Jos poliitikko voi olla toisaalla ulkoministeri, toisaalla puoluejohtaja ja olla itsenä kanssa ristiriidassa ei se nykyisin haittaa. Paitsi, ettei tavallinen ihminen sitä erota. Mutta saman voi tehdä myös täkäläinen pienemmissäkin asioissa. Ennen se oli takinkääntöä, nyt trendien seuraamista..

Niinsanottu ”valtamedian” täytyy erottaa mainokset toimituksellisesta tekstistä.

Pitäisikö poliitikoillakin olla jonkinlainen tunniste, milloin he ovat oma itsensä, milloin ministeri, milloin puoluejohtaja, tai EK:n tai SAK:n juoksupoika. Tai milloin he muuten vain puhuvat puutaheinää.

”Laiska töitään luettelee, saamaton saavutuksiaan listaa.