Oulangan taimenen tilanne on vaikea ja näyttää siltä, että tilanne huononee pikku hiljaa kaiken aikaa. Taimensaaliit pienenevät vuosi vuodelta.
Tilannetta on helppo seurata Oulankajoella Kiutakönkäällä. Kutupaikoille pyrkivien taimenten määrän putoaminen näkyy selvästi Kiutakönkään ylisiirroissa. Vielä 1990-luvun alussa taimenia siirrettiin könkään yli jopa sata kappaletta juhannuksen-heinäkuun lopun välisenä aikana.
Nämä luvut ovat pudonneet selvästi ja esimerkiksi kesällä 2014 ylisiirrettäviä oli vain yhdeksän kappaletta. Tänä kesänä on tähän mennessä ylletty runsaaseen kymmeneen kalaan.
Tilanteeseen on toki herätty. Taimenia istutetaan Kuusamosta itään laskeviin jokiin vuosittain melkoinen määrä. Lisäksi on määrätty erilaisia saalisrajoituksia ja nykyisin moni kalastaja harrastaa niin sanottua pyydä- ja vapauta -periaatetta.
Kalastuspaine on kuitenkin suhteellisen kovaa sekä Suomen puolella että Venäjällä erityisesti Pääjärven alueella.
Oulankajoen taimenkantojen tilaa seuraa erityinen suomalais-venäläinen työryhmä. Se on tehnyt esityksiä taimenkantojen elpymiseksi. Yksi tärkeä asia olisi saada taimenten laiton verkkokalastus kuriin Pääjärvellä. Tämä tapahtuisi Paanajärven kansallispuiston suojavyöhykettä laajentamalla.
Sekä suomalaiset että venäläiset tutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että tämä laiton verkkokalastus on suurin uhka Oulankajoen taimenen säilymiselle. Tilannetta on kuitenkin vaikea venäläisten mielestä valvoa.
Kuusamon joet ovat olleet kuuluisia taimenistaan ja tänne tulee vuosittain paljon kalastusturisteja taimenta pyytämään. On arvioitu, että esimerkiksi vuonna 2013 Oulankajoen vesistölle suuntautuva taimenkalastusmatkailu toisi paikkakunnalle välittömiä arvonlisäverottomia tuloja 1-2 miljoonaa euroa ja lisäksi työpaikkoja ja verotuloja.
Taimenen tulevaisuus näyttää vaikealta, kun vielä Käylän laitos, jossa on tuotettu poikasia, lakkautetaan. Saadaanko uusia istukkaita enää samalla tavalla?
Oulangan-Pääjärven yhteistyöryhmä esitykset pitäisi ottaa todesta ennen kuin on liian myöhäistä.