Venäjän federaation kanta on varovaisen myönteinen ehdotukselle Oulanka-Paanajärven -alueen listaamisesta Unescon maailmanperintökohteeksi. Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtaja Pauli Harju vieraili asian tiimoilta Venäjän suurlähetystössä Helsingissä yhdessä Kuusamon kaupunginjohtaja Jouko Mannisen ja Venäjän kunniakonsuli Pauli Saapungin kanssa kaksi viikkoa sitten.
– Kävimme läpi ajatusta, miten saisimme yhteisen esityksen Unescon maailmanperintökohteesta niin Oulangan ja Paanajärven osalta, Harju kertoo käytyjen keskustelujen sisällöstä.
Keskusteluja Paanajärvestä on käyty Mannisen mukaan aiemmin niin Louhen piirin kuin Karjalan tasavallan kanssa. Osapuolet ovat suhtautuneet hankehakemukseen suopeasti. Nyt käydyllä suurlähetystövierailulla haluttiin esitellä hanketta nimenomaan Venäjän federaatiolle.
Kuusamon kaupunki esitti kesällä Museovirastolle Oulanka-Paanajärvi -aluetta lisättäväksi Suomen omaan, kansalliseen aieluetteloon, josta ajan mittaan esitetään maailmanperintökohteiksi soveltuvia kohteita Unescolle.
Kaupungin rooli tällä hetkellä on toimia hankkeen edistäjänä.
– Pyrimme saamaan sen Suomen aieluetteloon ja sitä kautta kansainväliseen käsittelyyn, Manninen kertoo.
Hankkeen edistäminen on myös kirjattu kaupungin valtuuston hyväksymään toimintasuunnitelmaan.
Suomen tavoitteena on päivittää kansallinen aieluettelo tämän vuoden aikana. Siihen valitaan korkeintaan neljä kulttuuri- tai luonnonperintökohdetta.
Unescon maailmanperintöluettelossa on tällä hetkellä yli tuhat luonto- ja kulttuuriperintökohdetta ympäri maailmaa. Suomesta listalla on seitsemän kohdetta, joista vain yksi, Merenkurkun saaristo, on luonnonperintökohde. Oulanka-Paanajärven pääseminen listalle olisi näin merkittävä tapahtuma.
Oulanka-Paanajärvi -alue esiintyy ehdotettujen luonnonperintökohteiden listalla kaksi kertaa: kansallispuistoparina sekä yhdessä Kitkajärven ja Kitkan Koutajoen vesistöjen ja niitä ympäröivien suojelualueiden kanssa.
Perusteluina Kuusamon kaupungin hakemuksessa oli muun muassa alueiden ainutlaatuinen luonto sekä yhdistelmä luonnon monimuotoisuutta ja valtioiden rajat ylittävää yhteistyötä. Alueella on lisäksi pitkä luonnontieteellinen tutkimusperinne.
Oulangan ja Paanajärven kansallispuistojen pääseminen Unescon maailmanperintökohteiksi olisi suuri matkailu- ja imagovaltti molemmille puistoille sekä maille.
– Maailmanperintölistalle nosto nostaisi molempien kansallispuistojen arvoa valtavasti, sekä myös Kuusamon ja Louhen arvoa, Pauli Saapunki kertoo.
Kansainvälisten listausten hakeminen avaa Harjun mukaan uudenlaisia näkökulmia kohteeseen, oli kyseessä sitten kulttuuripääkaupunki tai maailmanperintökohde. Jo pelkkä valmisteluprosessi tuo näkyvyyttä kansallispuistoille.
– Perintökohteen statusta voi myöhemmin käyttää markkinoinnissa ja paikan arvon yhtenä mittapuuna, mutta aluekehittämisen näkökulmasta tämä matka on lähes yhtä tärkeä kuin päämäärä, Harju kertoo.
Luontomatkailun kasvu on kaupunginjohtaja Jouko Mannisen mukaan toivottavaa rajan molemmilla puolilla.
– Toivomme, matkailijoiden määrä lisääntyisi myös Paanajärven puolella, Manninen kertoo.
Tie maailmanperintökohteeksi saattaa kestää hyvinkin pitkään. Luonnonperintökohteiden valmistelusta vastaavan ympäristöministeriön mukaan kansalliseen aieluetteloon valittuja kohteita on määrä esittää Unescolle seuraavan kymmenen vuoden aikana. Maakuntajohtaja Pauli Harju toivookin kuusamolaisilta aktiivisuutta asian edistämisen puolesta.
– Nyt kehiin vain sitä parasta määrätietoisuutta, mitä kuusamolaiset ovat aikanaan omanneet.
