Kaleva julkaisi alkuviikosta Oulun vaalipiirin kansanedustajien näkemykset ajankohtaisiin seksuaalirikoksiin. Koillissanomat julkaisi Koillismaan kansanedustajien eli Ulla Parviaisen ja Niilo Keräsen kommentit. Monet vanhemmat ovat ottaneet yhteyttä toimitukseen ja kysyvät, millä tolalla asiat Kuusamossa ovat.
Parviainen penää parempaa viranomaisyhteistyötä ja pikaisen kriisityön käynnistämistä Kuusamossa. Keräsen lääkkeet ovat seksuaalisiin rikoksiin syyllistyneiden karkottamisen helpottaminen sekä nuorille tehokkaampaa sosiaalisen median käytön opastamista.
Oulun poliisilaitos on tiedottanut yhteensä yhdeksästä tällä hetkellä tutkinnassa olevasta alaikäisiin 10 - 15 vuotiaisiin tyttöihin kohdistuneesta epäillystä seksuaalirikoksesta Oulussa. Teot ajoittuvat viime kesään ja syksyyn. Kaikissa teoissa epäillyt henkilöt ovat ulkomaalaistaustaisia nuoria miehiä.
Suurimpaan osaan on liittynyt yhteydenotto sosiaalisessa mediassa. Rikoksiin liittyen poliisilla on tällä hetkellä kymmenen henkilöä tutkintavankeudessa.
Kuusamossa ja Taivalkoskella ei tällä hetkellä ole tutkinnassa ainoatakaan alaikäisiin kohdistunutta seksuaalirikosta.
Nilon yhtenäisen peruskoulun rehtori Jaana Lifflander kertoo, että heillä on tänään luokanohjaajan tunti 7-8 -luokkalaisille. Siellä seksuaalirikokset otetaan puheeksi.
– Kysymme oppilailta, onko ilmiötä ollut Kuusamossa ja miten pitää reagoida, jos joku epäilyttävä ja vieras henkilö lähestyy nuorta somessa.
Nuoret ovat kyllä hyvin tietoisia asiasta, koska media on viime päivinä ollut täynnä tätä asiaa.
– En ainakaan tiedä, että täällä Kuusamossa olisi tapahtunut mitään epäilyttävää, mutta totta on sekin, etteivät nuoret aina kerro asioistaan aikuisille.
Lifflanderin mukaan Kuusamossa on kuitenkin ollut tapauksia, kun keskenään seurustelleet nuoret ovat lähettäneet itsestään intiimiä kuvia kumppaneilleen, ja nämä ovat sitten myöhemmin levinneet niitä nettiin.
SPR:n monikulttuurisen ystävätoiminnan tiimivetäjä ja Kuusamon kaupungin terveydenhoitaja Heidi Moilanen selittää Kuusamon hyvää tilannetta paikkakunnan pienuudella sekä vapaaehtoistyöntekijöiden ja virkavallan hyvällä yhteistyöllä, joka todella toimii.
– Täällä massat ovat pienet ja vahva vapaaehtoisverkosto on vahvasti mukana maahanmuuttajien arjessa. Maan tavoista kertominen on helppoa, koska suhde on muodostunut puolin ja toisin luottamukselliseksi.
Kuusamossa on ollut maahanmuuttajia nyt runsaan kolmen vuoden ajan, eikä Moilasen mukaan yhtään tällaista ongelmaa ole syntynyt.
Kuusamon psykiatrisen osaston vastaava sairaanhoitaja Sirpa Keräsen mukaan nyt syntynyt kriisi ei ole hänen yksikössään näkynyt laajemmalti, vaikka siellä asiakkaina on jo 16 vuotta täyttäneitä henkilöitä. Osa nuorista on kuitenkin ottanut asian puheeksi oman hoitajan kanssa järkyttyneinä.
Ilmiötä hän pitää kokonaisuudessaan surullisena.
– Kun seksuaalinen ja henkinen ahdistelu kohdistuvat naisiin, on jo sinänsä tuomittava asia. Vielä pahempi kuitenkin on lapsiin kohdistuva väkivalta. Lapset ovat haavoittuvia ja puolustuskyvyttömiä. He luottavat aikuiseen ja kun tämä luottamus petetään, jäljet ovat pitkäkestoiset.
Keränen pitää surullisena myös sitä, että nyt tämä keskustelu kohdistuu pääasiassa yhteen ihmisryhmään, kun tällaista väkivaltaa on esiintynyt kaikkina aikoina etenkin uskonnollisissa ryhmissä.
Hän miettii asiaa myös tasa-arvon kannalta ja kysyy, mikä todellinen tasa-arvo maassamme vallitsee, kun mies voi vahingoittaa naista pahimmalla mahdollisella tavalla.
– Tästä pahimpia esimerkkejä kautta aikojen ovat sodat ja niissä tapahtuneet joukkoraiskaukset, joihin voittajat ovat syyllistyneet.
Nilon koulun 9. luokan oppilaat Viivi Ervasti, Essi Romppainen ja Sara Karjalainen eivät ole törmänneet Kuusamossa Oulun ilmiöön.
– Kukaan tuntematon ei ole ottanut meihin yhteyttä ja jos ottaisi, niin emme takuulla vastaisi.
Tytöt eivät pelkää kulkea Kuusamon kaduilla eikä siellä ole koskaan ilmennyt mitään ongelmia. Heidän mielestään on kuitenkin hyvä, että asiasta puhutaan ja nuoria sekä heidän vanhempiaan varoitellaan. Media on pitänyt hyvin ajan tasalla.
Oulun poliisilaitoksen rikoskomisario Markus Kiiskinen kehottaa erityisesti nuoria tyttöjä ja nuorten vanhempia, tarkkaavaisuuteen sosiaalisessa mediassa.
– Tuntemattomien henkilöiden kaveri- ja seuraamispyyntöjä ei tule hyväksyä. Suuressa osassa edellä mainituista epäillyissä rikoksissa lapsiin on oltu ensin yhteydessä sosiaalisen median kautta, minkä jälkeen on ollut muutakin kanssakäymistä ja yhteydenpitoa. Vanhempien on oltava tietoisia siitä, kenen kanssa lapset viettävät aikaansa netissä sekä muutoin vapaa-aikana.
Kiiskinen rohkaisee tekemään rikosilmoituksen, jos epäilee itsensä tai läheisen joutuneen rikoksen uhriksi. Yksikään teko ei saa jäädä paljastumatta. Samoin lapsia ja nuoria rohkaistaan kertomaan aikuiselle epäilyttävistä yhteydenotoista ja henkilöistä.
– Keskustelkaa, kiinnostukaa ja kysykää lapselta, keiden kanssa hän juttelee somessa ja missä ja kenen kanssa hän viettää vapaa-aikaansa.
