Mainos: Sieltä, missä tunnet elä­vä­si. Tutustu Koil­lis­sa­no­mat Digiin 1 kk 1 €. Tilaa tästä.

Oulun yli­opis­ton tut­ki­mus: Korkea he­mo­glo­bii­ni­ta­so ei vält­tä­mät­tä ole aina ter­vey­den kan­nal­ta ta­voi­tel­ta­vaa – ma­ta­lam­pi he­mo­glo­bii­ni saattaa suojata li­ha­vuu­del­ta

-
Kuva: Jukka-Pekka Moilanen

Korkeat hemoglobiinitasot eivät välttämättä ole aina tavoiteltavia terveyden kannalta, väittää tuore Oulun yliopiston tutkimus. Tuoreen tutkimuksen mukaan matalammat hemoglobiiiniarvot saattavat suojata sekä lihavuudelta että metaboliselta oireyhtymältä.

Tuoreen tutkimuksen mukaan henkilöt, joiden hemoglobiinitasot olivat matalampia, olivat metabolisesti terveempiä. Hemoglobiinin yhteys näkyi tutkittavien henkilöiden painoindeksissä, sokeriaineenvaihdunnassa, verenpaineessa ja veren rasva-arvoissa. Tutkimuksessa tarkasteltiin normaaliin vaihteluväliin kuuluvia hemoglobiiniarvoja.

Naisilla normaalin hemoglobiinin vaihteluväli on 117–155 grammaa litrassa ja miehillä 134–167 grammaa litrassa verta. Hemoglobiini on veren valkuaisaine, joka kuljettaa happea elimistön kudoksiin. Tutkimuksen mukaan matalamman hemoglobiinin mahdollinen terveyttä suojaava vaikutus liittyy elimistön lievään hapenpuutteeseen. Lievän hapenpuutteen myötä elimistössä aktivoituu hapenpuutevaste eli HIF-vaste.

Tutkimusta johtaneen professori Peppi Karppisen mukaan lievän hapenpuutteen aktivoima HIF-vaste muuttaa elimistön energia-aineenvaihduntaa epätaloudellisemmaksi ja näin suojaa lihavuudelta ja epäsuotuiselta metabolialta. Karppisen mukaan esimerkiksi korkealla merenpinnan yläpuolella asuvilla ihmisillä on ympäristön vähähappisuudesta johtuva pitkäaikaista HIF-vasteen aktivaatiota.

– Nämä ihmiset ovat hoikempia, heillä on parempi sokerinsieto ja pienempi riski sydän- ja verenkiertoelimistöperäisiin kuolemiin, Karppinen toteaa.

Tutkimuksessa selvisi, että hemoglobiinitasojen ja keskeisten sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden välillä on selkeä yhteys, joka korostui tutkittavien ikääntyessä.

Tutkimus perustui laajaan Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntyneiden henkilöiden kohorttiin. Kohortissa on seurattu yli 12 000 henkilön terveyttä ja hyvinvointia sikiöajoista lähtien. Tulokset toistuivat myös Lasten ja nuorten sepelvaltimotaudin riskitekijät LASERI -tutkimuksen yli 1800 henkilön aineistosta.

Tutkimus julkaistiin vastikään Science Advances -tiedelehdessä.