Kitkan Viisaat -yhdistys nosti viikonloppuna esiin vaihtoehdon kiistanalaiselle Kuusamon Maaningan tuulivoimapuistolle (s. 2-3). Kitkan luonnon vaalimiseen erikoistuneen yhdistyksen mielestä Maaningan ylängölle suunniteltujen 53 tuulivoimalalle parempi sijoituspaikka olisi Mäkiahon tuulipuiston yhteydessä.
Idea tuli viikonloppuna Posiolla ja Kuusamossa järjestetyssä Kitka ja Kitkajoki Suomi 100 Helmeä -tapahtumaviikonlopussa. Esiin nousi kanta, että Koillismaan tuulivoimaloiden rakentaminen keskitettäisiin toistaiseksi olemassa olevien siirtolinjojen tai tuulipuistojen yhteyteen.
Mutta ovatko uudet ideat jo myöhässä? Maaningan tuulipuisto on hyväksytty Kuusamon strategiseen yleiskaavaan.
Alueelle on alunperin haettu lupaa 61 myllyn rakentamiselle. Investoinnin arvo on 300 miljoonaa ja se työllistäisi rakennusaikana 300 henkilötyövuotta. Kuusamon kaupunki saisi myllyistä 300 000 euron vuotuisen kiinteistöveron ja maapohjan omistaja Kuusamon yhteismetsä merkittävät vuokratulot.
Kunnanrajan toisella puolella Posiolla suorista hyödyistä jäätäisiin paitsi – jos ei oteta huomioon työllistävää vaikutusta – mutta tuulimyllyt näkyisivät uusina osasina maisemaa, joka avautuu mökkiläisten ja asukkaiden ikkunoista. Heidän mielipiteensä on otettava huomioon, mutta NIMBY (not in my back yard, ei minun takapihalleni) -vastustus ei voi olla syy kampittaa yritystoimintaa koillisen ylängöltä.
Mäkiahon laajennuksen toteutusmahdollisuudet kannattaa selvittää, jos se vain ajan puitteissa on mahdollista. Jos tuulivoiman voimakas valtion tuki päättyy lähivuosina, eurot eivät ehdi jahkaillessa kilistä Koillismaalle.
Ei ole ollenkaan sanottua, että tuulivoimayrittäjää kiinnostaa uusi alue – varsinkaan, kun yleiskaavassa on jo varattu alue Maaningan palstalta. Tätä epäilee myös Kuusamon yhteismetsän edustaja.