Korkein hallinto-oikeus (KHO) antoi viime viikolla päätöksen Kuusamon strategisen yleiskaavan niin sanotusta ankkamallista. Ankkamallilla Kuusamon kaupunginvaltuusto halusi yleiskaavan tasolla sulkea Rukan ja Kitkan läheisyydessä sijaitsevat alueet pois kaivostoiminnalta.
Aiemmin asiaa käsitellyt alempi oikeusaste Pohjois-Suomen hallinto-oikeus piti ankkamallin kaavallisia selvityksiä riittämättöminä. Kuusamon kaupunki päätti äänestyksen jälkeen viime kesänä valittaa hallinto-oikeuden ratkaisusta korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Viime viikolla tullut korkeimman hallinto-oikeuden päätös piti siis voimassa hallinto-oikeuden päätöksen, mutta sen perustelut olivat toiset kuin alemman oikeuasteen.
Kenties paras Kuusamon kaivoskaavatapauksen oikeustieteellinen asiantuntija, Itä-Suomen yliopiston ympäristöoikeuden professori Ismo Pölönen tulkitsi korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä (KS 29.5.2019) siten, että KHO:n mukaan ratkaisevaa oli kokonaisen elinkeinon sulkeminen pois alueelta. Muita matkailu- ja luontoarvoa ilmentäviä kaavamerkintöjä olisi Pölösen mukaan voinut käyttää.
Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä ei voi valittaa. Päätöksen katsotaan olevan ennakkotapaus, eli KHO kirjaa sen vuosikirjaansa. Jatkossa samankaltaista asiaa käsittelevät hallinto-oikeudet linjaavat päätöksensä KHO:n nyt antamaan päätöksen.
Nyt kaksi eri oikeusastetta on eri perusteluin päätynyt siihen, ettei Kuusamo voinut yleiskaavalla kieltäytyä etukäteen kaavoittamasta kaivostoimintaa tietylle alueella. Näyttää siis siltä ettei se nykyisen lainsäädännön ollessa voimassa ole mahdollista. Edes erilaisten kaavamerkintöjen käyttäminen tuskin olisi tuonut toisenlaista ratkaisua.
Entäpä kuntien oikeus päättää itse, mitä elinkeinoja ne haluavat alueelleen? Näyttää siltä, että jos halutaan, että kunnat voivat tehdä tämänkaltaisia päätöksiä etukäteen, lainsäädäntöä täytyy muuttaa. Tuleva hallitus saanee käsiinsä kaivoslain uudistustarpeet. Samassa yhteydessä olisi selkeytettävä myös kuntien itsemääräämisoikeutta.
KHO:n päätös ei tarkoita sitä, että Kuusamon pitäisi kaavoittaa alueelle kaivostoimintaa. Se tarkoittaa, että kunta ei voi etukäteen kieltäytyä strategisessa yleiskaavassa sitä kaavoittamasta. Myös Pölösen mukaan kaavallinen este voi syntyä ratkaisusta huolimatta.
Juomasuon alueen nykyinen kaivospiirin omistaja, Latitude 66 Cobalt Oy on kertonut aloittavansa tänä vuonna ympäristövaikutusten arviointiprosessin. Yhtiö on tiedottanut tarvitsevansa YVA-prosessiin, kaivoksen tekniseen suunnitteluun ja kaivostoiminnan luvitukseen viisi vuotta.
Ankkamalli kertoo Kuusamon ylimmän päätöksentekoelimen eli kaupunginvaltuuston tahdon: matkailulle kriittiset alueet halutaan suojella kaivostoiminnalta. Kun käytetyt kaavamerkinnät todettiin lainvastaisiksi, kaupungin on nyt löydettävä uudet keinot tahtonsa toteutumiseksi.