Mainos: Vielä ehdit hyö­dyn­tää ke­sä­tar­jouk­sem­me, tilaa Koil­lis­sa­no­mat tästä!

Kolumni

Pää­kir­joi­tus: Karhu on suur­pe­to, joka on suut­tues­saan vaa­ral­li­nen – kesän kuu­mim­man pu­hee­nai­heen, haas­ka­ruo­kin­nan vai­ku­tuk­set sel­vi­tet­tä­vä

-
Kuva: Mikko Halvari

Yksi kuluneen kesän kuumimpia puheenaiheita ovat olleet karhut.

Koillissanomat uutisoi toukokuussa poromiehen kertomukseen nojaten karhun repineen jauhovaraston seinälautoja ja pötkötelleen porotarhassa. Sitten haastateltiin karhukuvausyrittäjää ja heti perään seurattiin Rautakarhua, jonka etutassuun oli takertunut näädänrauta. Rauta oli tehnyt tassuun vaurioita ja karhun kohtaloksi koitui lopetus.

Kesän kuluessa karhuja alkoi näkyä yhä enenevissä määrin Vuotungissa, missä itärajan kylänä oli jo entuudestaan totuttu karhuun satunnaisena kulkijana. Sitten karhu nappasi hirven saaliiksi Kuusamossa rajavartioston kameroiden edessä.

Elokuussa karhu runnoi kuvausyrityksen parkkipaikalla olleen ulkomaisten turistien vuokra-auton. Viikonloppuna karhu oli hajottanut mehiläispesän Riekissä.

Karhu on utelias eläin, joka liikkuu monenlaisissa ympäristöissä ruokaa etsiessään. Ihmisen pelko on niillä pääsääntöisesti kuitenkin tallella, mistä kertoo se, että tämänkin kesän tuhotyöt Kuusamossa on tehty ihmisten poissaollessa.

On kuitenkin olemassa riski, että haaskakuvausten myötä karhut tottuvat ihmisen läsnäoloon.

Karhukuvausyrittäjien suhtautumisessa suurpetoihin on suuria eroja. Osa yrittäjistä kertoo pitävänsä tarkan huolen siitä, että kontakteja ihmisen ja karhun välillä syntyy mahdollisimman vähän. Toiset taas kertovat purkavansa ruokalastia yhdessä karhujen kanssa.

Kuvausyrittäjien tulisi tuntea vastuunsa. Kyse on suuttuessaan vaarallisesta eläimestä. Myös mahdollisuuden liian kesyjen eläinten poistamiseen tappamalla on oltava todellinen.

Myös toisenlainen huoli liittyy haaskakuvauksiin. Poronhoitajat puolestaan ovat huolissaan karjansa puolesta.

Lisäksi he ovat kertoneet huolekseen sen, että kesyyntyvät suurpedot ajavat porot salomailta pihapiireihin. Osa mökkiläisistä ja paikallisista kokee porojen läsnäolon epätoivottuna, jopa riesana.

Kuusamossa on kolme karhunkuvausta tarjoavaa yritystä ja bisneksen arvoksi arvioidaan jo miljoona euroa vuodessa. Olemassa olevia elinkeinoja ei ole varaa menettää.

Karhukuvaus on kohtuullisen tuore elinkeino, eikä tutkimustietoa haaskaruokinnan vaikutuksesta karhujen käyttäytymiseen ole. Ilmiötä olisi pikimmiten tutkittava.

Eittämättä karhulla on Kuusamolle suuri symbolinen arvo. Kuusamon Suurpetokeskuksen Juuso-karhusta on tullut koko Suomen yhteinen oma nallukka. Myös paikallisesti Juuso koetaan niin tärkeänä, ettei Kuusamotalon pihalle nousseen karhupatsaan aiheesta kuulunut laisinkaan soraääniä.

Suhtautuminen karhuihin ja niiden ympärillä oleviin elinkeinoihin näyttäytyvät helposti paikallisia jakavana asiana. Nyt on kuitenkin tärkeää, ettei juopaa päästetä syntymään. Jos näillä selkosilla keskitytään naapurin kampittamiseen, ei täällä pian ole elämisen edellytyksiä kenelläkään.

Sen sijaan on etsittävä ratkaisua, jossa rauhanomainen rinnakkaiselo on mahdollista.