Suomalainen syö tilastojen mukaan nykyään erilaista lihaa lähes 90 kiloa vuodessa. Kalaa puolestaan kulutetaan selvästi alle 20 kiloa vuodessa asukasta kohden. Lisäksi syömästämme kalasta selvästi suurin osa on tuontikalaa.
Yllä olevan mukaan kulutustottumuksissamme olisi selvästi parannettavaa. Lihan syöntiä voitaisiin vähentää, mutta kalan ja erityisesti kotimaisen kalan syöntiä puolestaan lisätä.
Suomen vesistöissä on tarjolla mitä moninaisimpia kalalajeja. On ensinnäkin merikaloja ja toisaalta sisävesikaloja. Merikaloista tärkein on ollut aina silakka, mutta senkin käyttö ja merkitys ihmisravintona on aikojen saatossa muuttunut ja vähentynyt. Tänä päivänä paljon silakkaa menee eläinten rehuksi.
Sisävesikaloista tärkeimpiä lienevät muikku, siika, ahven, hauki, kuha ja made. Tänä päivänä särki tekee tuloaan uudelleen ruokapöytiin. Ennen sitä pyydettiin paljon keväisin kalan kutuaikaan ja suolattiin talven varalle. Nyt kalasta tehdään massaa ja fileitä.
Myydyin kotimainen kala lienee kuitenkin kasvatettu kirjolohi, joka on viimeisen vuoden-kahden aikana saanut jalansijaa norjanlohelta.
Suomalaisen kalan pyyntiä ja käyttöä voitaisiin lisätä nykyisestä huomattavasti. Nykypäivän kuluttaja on entistä vaativampi ja samalla huonompi kalan käsittelijä. Kaupan kalatiskillä täytyy olla tarjolla perattua ja mieluummin ruodottomaksi fileroitua kalaa, jotta se käy kaupaksi.
Siksi kala pitää jalostaa mahdollisimman pitkälle jo myyntitiskille.
Kalasta saa mitä moninaisimpia valmisteita. Esimerkiksi Kuusamossa on käynnissä parhaillaan kalanjalostuskoulutus, jossa kehitellään raaka-aineista uusia tuotteita ja pyritään saamaan kalastajat ja ravintolat entistä läheisempään yhteistyöhön.
Koillismaa on varsinainen kala-aitta ja koska matkailu on täällä tärkeimpiä elinkeinoja, matkailijoiden luulisi olevan kiinnostuneita maistamaan paikallisista raaka-aineista tehtyjä kalaruokia.
Kalan lisäjalostukseen pitää panostaa, sillä kaikenlaisen lähiruoan kysyntä kasvaa kaiken aikaa.