Kolumni

Pääkirjoitus: Kuusamon päättäjät haluavat pakolaisia, mutta vähemmän sitovin ehdoin – ja ne ovat kaupungille itselleen huonommat

-
Kuva: Mikko Halvari

Kuusamon kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että kuntaan otetaan 30 kiintiöpakolaista vuonna 2020.

Alunperin Pohjois-Pohjanmaan ely-keskus esitti, että Kuusamo sitoutuisi 30 kuntapaikkaan joka toinen vuosi. Kuntapaikalle kaupunki voisi ottaa kiintiöpakolaisia tai turvapaikkaprosessin kautta oleskeluluvan saaneita pakolaisia. Sopimus pakolaisten vastaanottamisesta olisi voimassa toistaiseksi.

Syyskuussa sivistystoimenjohtaja esitti kasvatus- ja sivystyslautakunnalle ely-keskuksen esityksen mukaisesti. Keskustelun jälkeen lautakunta päätti esittää, että kaupunki ottaa enintään 30 pakolaista vuonna 2020. Tulevista sijoitusratkaisuista tehdään erilliset päätökset valtuustossa.

Maanantaina kaupunginhallitus muutti pakolainen-sanan kiintiöpakolaiseksi. Valtuusto saa asian eteensä seuraavassa kokouksessaan 11. marraskuuta.

Päättäjät ovat nyt siis halunneet rajata sitoutumista ja sitä joukkoa, joka kuntaan voidaan ottaa. Jos olisi otettu pakolaisia, olisivat Kuusamoon voineet itsenäisesti hakeutua ne halukkaat turvapaikanhakijat, jotka ovat saaneet oleskeluluvan.

Kiintiöpakolaiset taas ovat henkilöitä, joilla on YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun (UNHCR) myöntämä pakolaisen asema ja jotka saapuvat maahan Suomen määrittelemän pakolaiskiintiön puitteissa.

Turvapaikanhakijoita on muuten tullut tänä vuonna Suomeen todella vähän: alle 2 000. Normaaleina vuosina 1. turvapaikkahakemuksen jättäviä on 3 500-4 000.

Toistaiseksi voimassa oleva sopimus puolestaan olisi helpottanut nimenomaan Kuusamossa tehtävää toimintaa.

Esimerkiksi valmistavan opetuksen luokkaa vetävän opettaja olisi voinut suunnitella työtään pitkäjänteisesti, eikä vain vuotta tai kahta kerrallaan. Myös Kuusamo-opisto olisi voinut suunnitella kotoutumiskoulutuksen rahoituksen pidemmäksi aikaa, sen sijaan että päätökset tehdään pikaisesti.

Lisäksi joka kerta kun tehdään erillinen pakolaispäätös, on virkamiesten valmisteltava ja päättäjien mietittävä, haluammeko me Kuusamoon tulijoita muualta.

Entä jos nyt päätettäisiin rohkeasti, että kyllä, me haluamme kantaa vastuumme nyt ja tulevina vuosina – jollei tilanne olennaisesti muutu?

On tärkeää auttaa hädässä olevia siellä, missä hätää kärsitään. Työtä rauhan eteen maailman kriisipesäkkeissä on jatkettava yhä ponnekkaammin.

Kuitenkin Turkin hyökkäys Syyrian kurdialueelle ja uhkaus päästää miljoonia pakolaisia Eurooppaan näyttää, ettei pelkästään se riitä. Varsinkaan, kun maailmanpoliisina aiemmin toiminut Yhdysvallat on ottanut täysin toisenlaisen roolin.

Suomi ei yksin pysty turvaamaan maailman kaikkien kolkkien turvallisuutta, emmekä voi ottaa vastaan määrättömää määrää turvaa hakevia.

Emme kuitenkaan voi laittaa päätämme piiloon. Meidän on tehtävä osamme.

Kuusamossa yhteiselo pakolaisten kanssa on sujunut paremmin kuin hyvin. Jatketaan sitä.