Kolumni

Pää­kir­joi­tus: Metsien käyttö ei ole vain yk­sin­ker­tai­nen asia – il­mas­ton­muu­tos ja lajien uha­na­lai­suus huo­mioi­ta­va

-
Kuva: Mikko Halvari

Ilmastonmuutoksen torjunta näkyy vahvasti myös Koillismaalla käytävässä metsäkeskustelussa (KS 16.5.2019, s. 2-3)

Eduskuntavaalien alla monen äänestyspäätökseen vaikutti eittämättä se, mitä mieltä ehdokas on hakkuista ja niiden määristä tulevaisuudessa. Kysymys ei ole ollenkaan yksinkertainen, eivätkä tarjolla olevat ratkaisut ole suoraan huonoja tai hyviä.

Ilmastonmuutoksen torjuntaa ajatellen nuori metsä tehokas hiilinielu, sillä siinä puu kasvaa nopeasti ja täten se sitoo enemmän hiiltä kuin sieltä vapautuu ilmakehään. Vanhassa metsässä taas puut eivät enää kasva niin vauhdilla ja hiiltäkin sitoutuu vähemmän.

Kun puu kaadetaan, siihen sitoutunut hiili joko vapautuu tai pysyy varastossa. Esimerkiksi puutalo on hiilen varasto. Myös sanomalehti varastoi hiiltä, mutta lyhyemmäksi aikaa kuin talo.

Hiilinielujen lisäksi on huomioitava luonnon monimuotoisuus. Suomen luonto on nyt aiempaa köyhempää.

Tänä keväänä julkaistu Suomen lajien uhanalaisuus - Punainen kirja 2019 kertoo, että maassamme on noin 48 000 lajia, joista lähes puolet tunnetaan niin hyvin, että niiden uhanalaisuutta pystyttiin arvioimaan. Näistä lajeista uhanalaisia on noin 12 prosenttia, eli joka yhdeksäs.

Suurin syy uhanalaistumiseen on elinympäristöjen väheneminen ja niiden laadun heikkeneminen. Eniten uhanalaisia lajeja elää metsissä ja perinneympäristöissä, mikä ei ole yllättävää, sillä näissä samoissa paikoissa elää eniten lajeja. Tarkemmin tarkasteltuna metsäelinympäristöjen muutokset, eli metsien uudistaminen ja hoito sekä vanhojen metsien, isojen puiden ja lahopuiden väheneminen ovat vaikuttaneet eniten lajien uhanalaistumiseen.

Myös tavallinen tallaaja voi luonnossa kulkiessaan havaita eron hoidetun nuoren metsän ja vanhan aarnimetsän lajien monimuotoisuudessa. Koillismaalla onneksi on molempia, sillä täällä on suojeltuna laajoja alueita peräti neljässä kansallispuistoissa ja muilla suojelualueilla – myös yksityisten mailla.

Kun hallitusneuvotteluita nyt käydään, vastakkain ovat vaateet toisaalta metsien talouskäytöstä, toisaalta niiden suojelusta ja ilmastonmuutoksen torjunnasta.

Koillismaan aluetalouteen suuret hakkkuurajoitukset toisivat isoja muutoksia, sillä metsätalous on suuri työllistäjä. Pelkästään Kuusamon kaupungissa kolme suurinta yksityistä työnantajaa ovat kaikki metsäalan yrityksiä.

Jos hakkuumääriä halutaan pienentää, valtiovallan keinoja ovat uusien tehtaiden rakentamislupien evääminen tai kireämpi verotus. Nykyistä suurempia rajoituksia yksityisomistajan oikeuksiin tehdä päätöksiä metsänsä käytöstä tuskin on tulossa.

Jo nyt olemassa malleja, joissa metsänomistaja voi vapaaehtoisesti eri ohjelmien kautta suojella osan metsästään ja hakata osan. Monenlaiset ratkaisut kannattaa ottaa huomioon, kun etsitään tapaa tehdä kannattavaa ja kestävää metsätaloutta tulevaisuudessa.