Ensi vuoden kalastonhoitomaksuista on tehty päätös. Sen mukaan kalastonhoitomaksu kalenterivuodelle on 45 euroa, seitsemälle vuorokaudelle 15 euroa ja yhdelle vuorokaudelle kuusi euroa.
Kalastonhoitomaksu perustuu parin vuoden takaiseen uudistukseen. Silloin tuli voimaan uusi kalastuslaki ja -asetus, jonka mukaan kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtainen viehelupa yhdistettiin kalastonhoitomaksuksi.
Kalastuslain mukaan jokaisen 18-64-vuotiaan, joka kalastaa muuten kuin onkimalla tai pilkkimällä, on suoritettava valtiolle kalastuksenhoitomaksu. Maksujen keräämisestä vastaa Metsähallitus. Maksusta vapautettuja ovat alle 18-vuotiaat ja yli 65-vuotiaat.
Kerätyillä varoilla tuetaan kalavesien hoitoa ja suunnittelua. Varoja myönnetään kalastusalueille, kalastuksenvalvontaan ja kalatalousneuvontaan. Lisäksi vesialueiden omistajat saavat korvauksia vesialueiden käytöstä.
Periaatteessa kalastonhoitomaksuun siirtyminen oli järkevä toimenpide. Nyt yksittäinen uistelija voi kalastaa yhdellä vavalla ja luvalla kaikkialla Suomessa lukuun ottamatta tietenkin erityiskalastuspaikkoja. Ennen lupien hankinta oli paljon hankalampaa, koska oli vaikea tietää, missä kunkin kalastuskunnan rajat sijaitsevat. Jos halusi kalastaa useassa eri paikassa, piti jokaisen kalastuskunnan alueelle ostaa eri lupa.
Luvan hinta vain ihmetyttää. Tänä vuonna kalastohoitomaksu oli kalenterivuoden osalta suuruudeltaan 39 euroa, joten nousua ensi vuodelle tulee kuusi euroa, koska luvan hinnaksi tulee 45 euroa.
Korotus on melkoisen kova eikä ole missään nimessä suotavaa, että yhtä suuria korotuksia tehdään joka vuodelle. Jos näin käy, on odotettavissa, että osa kalastajista jättää kalastonhoitomaksun kokonaan maksamatta ja tuloja kertyy kalavesien hoitoon entistä vähemmän. Tämä kai ei ollut lainlaatijoiden tarkoitus.
Luvan korkea hinta ei ole myöskään edesauttamassa kalastusharrastuksen leviämistä. Jo nythän tilanne on sellainen, että nuoria kalamiehiä on entistä vähemmän.