Kolumni

Pääkirjoitus: Perusturva vastasi "väärin" tarkastuslautakunnalle ja siitähän syntyi soppa – itse asia kannattaa silti ottaa vakavasti

-
Kuva: Mikko Halvari

Kun Kuusamon perusturva ihmetteli tarkastuslautakunnan arviota toimialansa henkilöstön kuormituksesta, syntyi siitä odotutetusti keskustelua kaupunginvaltuuston kokouksessa (s. 5).

Useat valtuutetut, myös perusturvassa tai sen kanssa läheisesti työskentelevät, esittivät huolensa henkilöstön tilanteesta. Esiin nousi myös pelko siitä, saadaanko jatkossa avoinna olevia työpaikkoja täytettyä. Tuleva työntekijöiden tarve onkin mittava.

Valtuutettujen kysymyksiin vastasivat niin perusturvajohtaja Markku Kipinä kuin perusturvalautakuntaan kuuluvat valtuutetut. Lopulta myös tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Taisto Määttä (kesk.) täsmensi, millä tavoin lautakunta on tietoja kerännyt. Se on muun muassa haastatellut esimiehiä, työntekijöitä ja luottamusmiehiä.

Käytännössä tarkastuslautakunta siis esitti, että henkilöstömitoituksen riittävyys tulisi selvittää ja että toimialajohdon tulee kiinnittää huomiota soten muutostilanteen vaikutuksiin ja panostaa henkilöstön hyvinvointiin erityisellä huolella.

Henkilöstön hyvinvointi todellakin on mittari, jota ei kannata ohittaa olankohautuksella. Sillä on kiistatta myös tutkittuja taloudellisia vaikutuksia.

Johtamisen lisäksi työhyvinvointiin vaikuttavat myös alaistaidot. Niistä puhutaan onneksi yhä enenevissä määrin. Jokaisen on otettava vastuu siitä, että tekee työnsä oikealla asenteella, riittävän hyvin ja annettujen ohjeiden mukaan.

Myös se, onko töissä mukavaa, on kaikista kiinni. Yhtä lailla niin esimies kuin alainenkin luo ilmapiirin töihin.

Onko Kuusamossa sitten asiat huonommin kuin valtakunnallisesti? Perusturvan mukaan tammikuussa tehdyn henkilöstön työhyvinvointikyselyn mukaan ylikuormittuminen ei nouse esiin vastauksissa. Toisaalta vain puolet henkilöstöstä vastasi kyselyyn. Usein heikko vastausprosentti kertoo jonkinasteisesta tyytymättömyydestä. Muilla kaupungin toimialoilla vastausprosentti oli korkeampi.

Jos taas katsotaan henkilöstömitoituksia, niin esimerkiksi ikäihmisten asumispalveluissa Kuusamo on saanut aluehallintovirastolta kiitosta. Sote- ja maakuntamyllerrys on kiistatta vienyt voimia kaikkialla Suomessa. Kuusamossa varsinkin perusturva trimmattiin hyvissä ajoin kuntoon sotea varten. Sitten sote kaatui.

Toivottavasti tehty työpanos käytetään mahdollisimman hyvin hyödyksi, kuten uuden hallituksen sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistuksessa mainitaan.

Jos summaa valtuustossa käydyn keskustelun, niin sen voi tiivistää kahteen sanaan: väärin vastattu. Mikäli perusturvalautakunta ei olisi lähtenyt virallisessa vastauksessaan ihmettelemään tarkastuslautakunnan, kunnan toimintaa seuraavan "vartiomiehen" tulkintaa, mitään hälyä tuskin olisi syntynyt.

Itse asia kannattaa silti ottaa vakavasti: jos henkilöstön työhyvinvoinnissa on parantamisen varaa, parannukset kannattaa tehdä. Tulokset näkyvät myös viivan alla.