Kolumni

Pääkirjoitus: Poro jolkottaa Kuusamoon vaakunassa ja ihmisten mielissä – sopuisa yhteiselo on mahdollista ja porotalouden aloittamaa työtä pitää nyt jatkaa

-
Kuva: Mikko Halvari

Porojen ja muun yhteiskunnan sopuisampaa yhteiseloa etsivän Paloma-hankkeen päätösseminaari ja toritapahtuma järjestettiin viime perjantaina Kuusamossa (KS 16.9.2019).

Seminaarissa oli enimmäkseen vain porotalouden edustajia ja hankkeessa mukana olleita tahoja. Torilla porokeiton äärellä oli mukana myös heitä, jotka kokevat nykyisenlaisen porotalouden ongelmana.

Seminaarissa esitettyjen aineistojen mukaan Kuusamossa on 89 ruokakuntaa, jotka saavat toimeentuloa porotaloudesta. Vertailun vuoksi karjatiloja on noin 60.

Mikäli näin on, se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että porotaloudella olisi oikeus polkea toista elinkeinoa koparoihinsa. Seminaarissa todettiin, että porotalouden ympärillä oleva konflikti on todellinen ja perustuu haittoihin, joita porotaloudesta syntyy. Näihin haittoihin haetaan nyt pontevasti ratkaisuja erityisesti porotalouden puolella.

Kuusamossa asia ei kuitenkaan ole mitenkään yksioikoinen, eivätkä puheet poronhoitorajan siirtämisestä pohjoisemmas ole realismia.

Poro on asuttanut näitä seutuja vuosisatoja ja määrittelee itseymmärrystämme jo vaakunaakin myöten. Turistille se on jatkuva ihmetyksen aihe, josta on reissun aikana saatava kuva.

Jokaisella on perustuslaillinen oikeus valita asuinpaikkansa. Jos valitsee sen poronhoitoalueelta, on hyväksyttävä alueen erityispiirteet.

Ei ole mitään syytä, miksi sopuisa yhteiselo ei onnistuisi. Kun ratkaisuja konfliktiin etsitään, on ensiarvoisen tärkeää saada kaikki osapuolet saman pöydän ääreen. Tyytymättömyyden kasvattaminen puolin ja toisin ei ole millään muotoa järkevää politiikkaa.

Seminaarissa listattiin jo tehtyjä toimenpiteitä. Porottomien koiraharrastajien lemmikeistä koulutetaan apureita peltoporojen ajamiseen, rakennetaan uutta aitaa, tehostetaan reagointia valituksiin ja käytetään gps-paikannusta. Jo nyt poromies voi aamulla tarkistaa, mihin pantakaulaiset kellokkaansa ovat tokkaa viemässä ja käydä hakemassa ne pois ennen kuin mansikkamaat on myllätty.

Mielenkiintoista on myös se, että porovahinkojen arvioimislautakunta ei ole kokoontunut tänä vuonna kertaakaan, sillä tarvetta ei ole ollut. Osaltaan sopua on tuonut Paloma-hankkeen yhteistyöryhmä, mutta myös eurot vaikuttavat. Viime vuonna lautakunnan kautta saatiin päätettyä useita kalliiksi tulleita ratkaisuja. Halu nopeaan sopimiseen varmasti kasvoi niiden myötä.

Yhteistyöryhmä ja toinen hyviä tuloksia tuonut palvelu eli Porovahti-puhelin olisikin nyt saatava vakiinnutettua.

Vielä muutama sananen Paloma-hankkeen päätösseminaarista. Perjantaina oli mahdollisuus kertoa julkisesti omat ratkaisuehdotukset ongelmaksi koettuun porotilanteeseen. Viljelijä- ja mökkiläispuolella mahdollisuutta ei haluttu käyttää.

Oliko foorumi väärä – vai voiko olla niin, että poro-ongelmassa onkin vain paljon porua ja vähän villoja?

19.9.2019 klo 19.30. Korjattu karjatilojen lukumäärä oikeaksi. Alkujaan tekstissä kerrottiin Kuusamon karjatilojen määräksi virheellisesti noin 30. Oikea luku on noin 60.