Suomi ja Venäjä ovat ryhtyneet tervetulleeseen yhteistyöhön Oulangan taimenen pelastamiseksi (KS 19.6.).
Metsähallituksen ja yhteistyökumppaneiden kolmivuotisen PROTROUT-hankkeen aikana on tarkoitus puuttuu etenkin Venäjän Karjalassa Pääjärvellä tapahtuvaan salakalastukseen. Taimenet kerääntyvät Pääjärveen ennen kutuvaellustaan kohti Suomessa sijaitsevia jokia.
Kalastuksenvalvojien kouluttamisen, tiedotuksen ja asennekasvatuksen lisäksi hankkeessa mietitään, mitä työttömyydestä kärsivällä alueella voitaisiin tehdä salakalastuksen sijaan. Esiin on nostettu kalastusmatkailu ja taimenesta arvoidaan voivan tulla koko alueen kalastusmatkailun tärkein vetovoimatekijä.
Jos kaikki menee niin kuin hanketoimijat uumoilevat, työpaikka kalastusmatkailun parissa on tulevaisuudessa houkuttelevampi vaihtoehto kuin salakalastus. Tavoitteen saavuttamiseksi muun muassa tarjotaan monipuolista tukea uusille matkailualan yrityksille.
Pääjärven kalastuskulttuurin muutos on kunnianhimoinen tavoite, jota kohti kannattaa pyrkiä. On hyvä, että hankkeessa on mukana Venäjän puolella sekä paikallisia että valtakunnallisia tahoja. Heidän kanssaan on suurempi mahdollisuus saavuttaa tavoitteet.
Kuusamon taimenjoista Oulangalla kanta on kaikista heikoin. Vuonna 2014 Oulankajokeen nousi kudulle vain noin 120 taimenta.
Edellisen, Oulangan taimen -hankkeen aikana kiellettiin taimenen saaliiksi ottaminen Oulankajoella. Rauhoituksen jatkamisen tarvetta arvioidaan ensimmäisen kerran ensi vuonna.
Myös Suomen puolella tehdään hankkeessa toimia taimenkannan elinvoiman eteen. Mielenkiintoista on lisäksi saada hankkeen keräämiä tietoja Kuusinkijoella kasvatettujen ja luonnonkalojen vaelluksesta Pääjärvelle.
Taimenkannan tuhoajaksi on useita kertoja syytetty Kuusamon jokien veneliikennettä, eli käytännössä safarilauttoja ja -veneitä. Väite on kuitenkin pohjaa vailla.
Taimen kutee syksyllä sorakkoon tekemäänsä kutupesään, jonne se peittää mädin. Poikaset kuoriutuvat keväällä tulvavesien aikana ja elävät ensimmäiset viikkonsa turvallisessa kutupesässä ruskuaispussin voimin. Jos yli ajava lautta imuroisi kudun mukanaan, lähtisi se jo veden virtauksenkin mukana.
Syvemmissä vesissä, joissa lautoillakin mieluummin ajetaan, elävät yli vuoden ikäiset poikaset. Niitä ohi menevä lautta ei häiritse.
Sorakoissa kahlaamista kannattaa kuitenkin välttää taimenjoilla. Runsas kahlaaminen kutusorakoissa on lauttoja suurempi vaara poikasille.
Osa näistä alueista on jo rauhoitettu kalastukselta. Valistunut kalastaja välttää kulkemista myös muissa kutupaikoissa. Myös saaliiksi ottamisen mielekkyys pitää jokaisen kalastajan arvioida itse.
Uhanalaisen taimenen eteen on tehtävä nyt kaikkensa. Lajin säilyttäminen on vielä mahdollista.