Hirvijahdin alkaminen kuuluu metsästäjien vuoden kohokohtiin. Lauantaina sadat punalakkiset erämiehet ja -naiset naiset riensivät metsään.
Metsästyksen merkitys on Koillismaalla monitahoinen. Monessa kylässä metsästysseura on se eläväisin yhdistys, joissakin kylissä jopa ainoa. Hirvijahti kerää yhteen paitsi kyläläiset, myös seudulta kotoisin olevat. Metsästysseurojen jäsenet, maanomistajat, eivät useinkaan asu maillaan. Kaupungissa asuville metsänomistajille hirvenmetsästys voi olla ainoa kosketus omaan metsään.
Hirvenmetsästys kokoaa saman nuotion ääreen nuoret ja vanhat, miehet ja naiset, entiset ja nykyiset asukkaat. Hirvijahti luo yhteisöllisyyttä.
Hirvikolareiden määrä on suoraan verrannollinen hirvikannan tiheyteen. Vuonna 2015 Suomen teillä sattui 1 800 hirvikolaria, joista kolme johti autoilijan kuolemaan. Hirvikolarien määrä on lähes puoliintunut huippuvuodesta 2001, jolloin kolareita sattui kolme tuhatta. Koillismaalla hirvikannan huippukohta osui vuosiin 2007-2008.
Hirvikannan oikea tiheys on ainaista tasapainoilua. Metsänomistajat haluavat pitää metsätuhojen pelossa hirvikannan mahdollisimman pienenä. Mäntytaimikoissa hirvet saattavat tehdä pahaa jälkeä. Hirvituhot keskittyvät hirvien talvehtimisalueille, jollaisia löytyy esimerkiksi Koillis-Kuusamosta. Maksettujen hirvituhokorvausten määrällä mitattuna hirvikanta ei ollut erityisen runsas viime vuonna.
Metsästäjät eivät halua ampua hirviä liian vähiin, sillä saalisreppuun halutaan saalista tasaisesti joka syksy. Jos kanta leikataan kovin matalaksi, on edessä monta laihaa vuotta ennen kuin eläinten määrä palaa ennalleen.
Hirvijahdilla on suuri merkitys taloudellisesti. Keskimääräisellä saalismäärällä Koillismaan metsistä saadaan syksyssä noin 4 miljoonan euron arvosta lihaa.
Hirvenliha on eettisesti ja ekologisesti kestävää ruokaa. Jos ihminen ei sääteli hirvikantaa, sen tekisivät taudit tai pedot.