Kolumni

Pää­toi­mit­ta­jal­ta: Työ­pe­räi­sen maa­han­muu­ton edis­tä­mi­nen pitää olla yk­kös­ta­voi­te, jos emme halua näi­vet­ty­mi­sen tietä

Oulussa on tarve jopa kolmelle tuhannelle ICT-alan ammattilaiselle seuraavan kolmen vuoden aikana. Asia käy ilmi Oulun kauppakamarin tuoreesta selvityksestä. Oulu on selviytynyt Nokia-krapulasta uuteen nousuun.

Lapin matkailuennusteen mukaan alalle tarvitaan lähes 20 000 työntekijää lisää ensi vuosikymmenen puoliväliin mennessä. Kuusamon yritykset arvioivat palkkaavansa 800 työntekijää seuraavan viiden vuoden aikana.

Äkkipäätä saattaisi laskea, että Pohjois-Suomessa on edessä pitkäkestoinen työvoimapula. Tuskin.

Oulun uusi ihme ei ole itsestäänselvyys. Koulutus ei ehdi ratkomaan työvoimapulaa. Jos koulutuspaikkoja lisätään heti, uudet ammattilaiset ovat työmarkkinoilla noin viiden vuoden kuluttua. Eivätkä ICT-alan koulutukset ole erityisemmin suosiossa.

Pula matematiikkaa ja luonnontieteitä osaavista hakijoista on todellinen, sanoo Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki kauppakamarin tiedotteessa. Muuntokoulutuspaikoista osa jää täyttämättä hakijapulan takia.

ICT-pöhinästä huolimatta Oulussa kärsitään vaikeasta työttömyydestä. Työttömyysaste on korkeampi kuin Kuusamossa. Oulua vaivaa yhtä aikaa työvoimapula, työttömyys ja kiihtynyt nuorten aikuisten poismuutto. Kaikki seikat ovat huolestuttavia Pohjois-Suomen elinvoiman kannalta.

Kuusamossa työvoiman kysyntä kohdistuu perinteisille aloille, matkailuun ja metsäsektorille. Matkailun koulutuksessa on sama tilanne Kuusamossa kuin ICT-alalla Oulussa. Töitä on, mutta ei työhön ja koulutukseen hakijoita. Kokkeja Rukalle tuodaan jo Puolasta. Hankaliksi koetut työajat ja matalat palkat eivät houkuttele.

Kroonisella työvoiman kysynnän ja tarjonnan epäsuhdalla on ikäviä seurauksia suomalaisten hyvinvoinnille. Syy käy ilmi, jos hetkeksi asettuu työntekijöitä palkkaavien yritysten asemaan.

ICT-ala on kansainvälinen. Jos huippuammattilaisia ei löydy Oulusta, heitä löytyy maailmalta. Toiminnot siirtyvät, investoinnit Suomeen jäävät toteutumatta.

Matkailuyritykset ottavat matkailijoita sen verran kuin pystyvät ruokailuja, ohjelmapalveluja ja majoitusta järjestämään työvoiman tai muiden resurssien puolesta.

Yritysten kasvu ja investoinnit jäävät toteutumatta, samoin työvoimapula – ja verotulojen kasvu.

Yksin kotimaisin voimin emme tule selviämään, sanoi Jouko Niinimäki. Hän puhui korkeasti koulutettujen osaajien houkuttelemisesta Ouluun maailmalta, mutta sama näyttää koskevan palvelualoja ja kädentaitajia Kuusamossa ja Lapissa.

Työperäisen maahanmuuton kiihdyttäminen pitäisi olla ykköstavoite maassa, jossa työvoiman määrä vähenee ja kuolleisuus ylittää alati laskevan syntyvyyden. Onko tähän henkistä ja poliittista valmiutta? Vai valitsemmeko ehdoin tahdoin näivettymisen tien?

Yritysten kasvu ja investoinnit jäävät toteutumatta, samoin työvoimapula – ja verotulojen kasvu.