Alakerta | Jonna Aho / toimitus@koillissanomat.fi
Miksi kiusaamista esiintyy yhä, vaikka elämme vuotta 2015? Yhteiskunta on vapaamielisempää, kuin koskaan ja luulisi, että ihmisille mielipahan teko olisi jo saatu kitkettyä pois, mutta niin ei valitettavasti ole. Kiusaaminen on kaiketi asia, jota ei koskaan saada täysin poistettua keskuudestamme. Aina on joku, joka ei ole kuten muut, mistä saadaan väännettyä esiin kiusaamista.
Asioista ei aina uskalleta kertoa, vaikka niin pitäisi ehdottomasti tehdä. Uhkailu on loppujen lopuksi hyvin tehokas keino pitää kiusattu hiljaisena.
– Jos inahdat kenellekään, niin voit olla varma, että me...
Tuolla tavalla alkava lause saa uhrin pelkäämään oman henkensä puolesta. Se on osa ihmisen itsesuojeluvaistoa, joten mieluummin kiusatut kestävät ilkeitä sanoja tai lyöntejä, kuin kertovat asiasta jollekin luotettavalle aikuiselle. Totuushan on se, että kiusaajat pelkäävät itse enemmän kuin uhri, jos he sanovat tällä tavalla.
Tutkimusten mukaan yhä useammalla kiusaajalla on itselläkin henkisesti paha olla, minkä he purkavat kiusaamalla. Tämä on tietysti väärin kiusaamisen kohteeksi joutunutta henkilöä kohtaan. Mutta suun aukaiseminen ja kiusaamisesta kertominen on lähes mahdoton asia, tuntuu niin vaikealta kertoa siitä, mitä on jo pitkään pitänyt omana tietonaan.
Kiusaamisesta kertominen ei ole vain kiusatun murhe. Jos joku sivusta katselija näkee kiusaamista esiintyvän esimerkiksi koulussa, on hänen kerrottava asiasta eteenpäin. Jos kukaan ei kerro kiusaamisesta, sillä voi olla vakavia seuraamuksia.
Kiusattu alkaa kokea itsensä yhä vain huonommaksi ihmiseksi, hänen arvostuksensa itseään kohtaan särkyy pala palalta ja lopulta pahimmissa tapauksissa tapahtuu se kauhein asia, kiusattu on henkisesti niin rikki, ettei hän enää jaksa taistella vastaa. On vain helpompaa hypätä alla kuohuvaan koskeen tai syödä yliannostus lääkkeitä.
Kuka hänet enää pelastaisi? Kaikki vain haluavat hänelle pahaa eikä kukaan sano koskaan yhtään kaunista sanaa. Onko tämä hänen loppunsa? Näinkö hänen tarinansa kirjoitetaan kirjan kansien väliin?
Toivon mukaan ei, jos joku puuttuu ajoissa tilanteeseen, ottaa sen rohkean harppauksen eteenpäin ja kertoo jollekin aikuiselle. Aikuinen voi olla kuka tahansa, kehen voi vain luottaa. Opettaja, rehtori, jompikumpi vanhemmista, siivooja... Vaihtoehtoja riittää, loppu onkin sinusta itsestäsi kiinni. Autatko vai annat vain asian olla, annatko toisen elämän sortua vähitellen vai teetkö hänestä taas onnellisen. Päätöksenavaimet ovat käsissäsi, mieti siis tarkkaan mitä teet.
Jonna Aho / toimitus@koillissanomat.fi
Kirjoittaja oli viime viikolla työelämään tutustumisjaksolla Koillissanomissa.