Painolla ja puntarin lukemalla on valitettavan suuri rooli nykyihmisten elämässä. Vaa’an numerot näyttävät omasta mielestä lähestulkoon aina väärin, painoa on joko liikaa, liian vähän tai sitä on ainakin kertynyt väärään paikkaan.
Mistä lie ajatukset omasta kelpaamattomuudesta kumpuavat? Löytyykö suurin syypää naistenlehdistä, sosiaalisesta mediasta vai kosmetiikka-, kauneuskirurgia- tai lääketeollisuudesta? Oli niin tai näin, tätä ajatusta tuotetaan monissa yhteiskuntamme rakenteissa. Hyvinvoinnilla, laihuudella ja terveydellä tehdään bisnestä ja ihmisten epävarmuudella rahastetaan.
Hyvinvoinnista puhutaan paljon, mutta elämme edelleen keskellä varsin laihdutuskeskeistä terveyskäsitystä. Meillä on tiukka käsitys siitä, millainen ihminen on terve, hyväkuntoinen tai viehättävä.
Lehtien photoshopattuja kuvia katsellessa tuntuu, että olemme unohtaneet, mikä on normaali vartalo tai kuinka moninaista kauneus voi olla. Median kuva ihailtavasta ihmisestä on turhan kapea – pitäisi olla nuori ja timmi fitnessmimmi.
Tottakai terveelliset elämäntavat ja hyvä fyysinen kunto ovat hyviä elämän eväitä. Sillä on kuitenkin suuri merkitys, millaisin sanankääntein asiasta puhutaan ja mitkä ovat perimmäiset syyt terveyden tai painonpudotuksen taustalla. Halutaanko keveämpää olemusta siksi, että se tuo itselle hyvän mielen ja olon, vaiko ulkopuolisten ulkonäkövaatimusten sanelemana?
Kävin taannoin työni puolesta jututtamassa Kuusamossa työnsä aloittanutta ravitsemusterapeuttia. Hän puki hyvin sanoiksi sen, miten kunkin tulisi suhtautua omaan itseensä. Avainsana oli armollisuus ja omien vajavaisuuksiensa hyväksyminen.
Hyvinvointi on muutakin, kuin paino ja fyysinen terveys. Yhtä lailla onnellisuuteen vaikuttavat mielen hyvinvointi ja sosiaaliset suhteet.
Ihminen on monimuotoinen kokonaisuus. Ravitsemuksella voi vaikuttaa hyvinvointiin, mutta on tärkeää muistaa myös levon ja mielen hyvinvoinnin merkitys.
Itseä miellyttävä lukema puntarilla ei vielä yksistään tee ketään onnelliseksi. Kun kaikki palaset, päänuppi, kroppa ja sosiaalinen elämä ovat jokseenkin kohdillaan tai edes sinne päin, voidaan jo puhua kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista.