Alakerta | Juhani Eskola / juhani.eskola@koillissanomat.fi
Kuusamon ja kuusamolaisten takia toivon, että kaupunki ottaa vastaan pakolaisia.
Pakolaisilla on paljon annettavaa ja opetettavaa kuusamolaisille.
Pakolaiset lisäisivät kuusamolaisten suppeaa katsontakantaa ulkomaalaisia kohtaan.
Kaupunkiin ovat kyllä tervetulleita turistit paksuine lompakkoineen, mutta vakituisiin ulkomaalaisasukkaisiin suhtaudutaan penseästi.
Tällaisen kuvan sain asuessani reilut kolme vuotta Kuusamossa.
Kuusamossa kuulee tummaihoisesta ihmisestä käytettävän usein n-sanaa.
Vaikka se ei välttämättä kaikkia tummaihoisia loukkaakaan – eikä sanoja välttämättä termillä pahaa tarkoitakaan – voi n-sanan tilalla käyttää mielestäni aivan hyvin jotakin toista ilmaisua.
Kuusamossa n-sanaa viljellään niin nuorten kuin iäkkäämpienkin ihmisten keskuudessa.
Ei siis ole ihme, että ulkomaalaiset eivät Kuusamoon halua asettua asumaan.
Tiedän kaksi afrikkalaista kaupungissa, mutta heitä voi olla toki useampiakin. Tuskin kuitenkaan kovin monta.
Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2013 lopussa Kuusamossa asui 216 ulkomaalaistaustaista ihmistä. Se on pieni lukema, jos vertaa moneen muuhun Kuusamon kokoluokan kaupunkiin.
Monet samankokoiset kaupungit ovat aivan eri sataluvuilla, kuten Forssa (697) ja Loviisa (553).
Miksi ulkomaalaisen sitten kannattaisi muuttaa Kuusamoon?
Silloin, kun asiat ovat kotimaassa vieläkin huonommin.
Ulkomaalaissyrjintään on syytä suhtautua aina vakavasti.
Olen itse kokenut ulkomailla asuessani usein rasismia, mutta se ei ole häirinnyt minua. Olen jättänyt rasistisen käyttäytymisen omaan arvoonsa.
Mutta olen nähnyt senkin puolen, jolloin rasismi on satuttanut.
Eräs tuttavani menetti kyvyn tehdä töitä, koska häntä nimiteltiin. Hänen sisunsa ei riittänyt elämiseen vieraassa maassa ja hän palasi Suomeen.
Ihmiset kestävät erilaisia asioita eri tavoin, joten pienikin viittaus rasismiin voi pilata jonkun ihmisen elämän vieraassa maassa.
Joten, jos Kuusamoon otetaan pakolaisia tulevaisuudessa, kannattaa heiltä myös oppia.
Se kun nyt sattuu olemaan niin, että maailmassa on myös muunmaalaisia asukkeja kuin suomalaisia – halusi sitä kuusamolaiset sitten tai ei.
Juhani Eskola
juhani.eskola@koillissanomat.fi