Kolumni

Pa­ko­lai­sil­la on edes­sään vuori - sen nimi on suomi

Radion sananselityskilpailussa kisattiin taannoin teemalla miestä tarkoittavat sanat. Ensi alkuun aihe vaikutti mahdottoman suppealta, mutta osoittautuikin odottamattoman laajaksi. Mies-sanan synonyymejä löytyi vaikka millä mitalla aina tavanomaisesta ukosta ja äijästä tuoreempiin versioihin kuten kundiin, jäbään ja jannuun.

Näiden lisäksi esille nousivat muun muassa termit kaksilahkeinen sekä herrashenkilö. Itse voisin jatkaa listaa vielä ainakin sanoilla kuin ukkeli, miekkonen, heppu, jätkä, jäppinen, jäpikkä, urho, sälli, jantteri ja hemmo.

 

Suomi lienee yksittäisten, jotakin tiettyä asiaa tarkoittavien tai osoittavien sanojen osalta huomattavasti esimerkiksi germaanisia kieliä suppeampi kieli, meiltä kun miltei puuttuvat sellaiset sanaluokat kuin post- ja prepositiot. Vertailukohtana voidaan mainita, että esimerkiksi englannin kielen prepositioille on omistettu suomenkielisessäkin Wikisanakirjassa kaikkiaan 60 sivua.

Toki suomen kielessäkin riittää monipuolisuutta, ainakin synonyymeissä. Edellä tulin jo listanneeksi 17 miestä tarkoittavaa sanaa, mutta äidinkielestämme löytyy valtavasti myös muita sanoja, joille on olemassa lukuisia synonyymejä. Esimerkiksi koira-sanalle keksin niitä heti tältä istumalta tusinan, auto-sanalle puolitusinaa ja muutaman jopa omalle nimelleni.

”Suomen kieli sijoittui toiseksi vaikeimmin opittavien kielien joukkoon.

Eri kielten vaikeus tai helppous nousee otsikoihin tasaisin väliajoin. Google-haku sanoilla ”maailman vaikein kieli” antaa ensimmäiseksi hakutulokseksi Ylen tekemän jutun, jonka mukaan maailman vaikeimpia kieliä ovat arabia, japani, korea sekä kantonin- ja mandariinikiina. Kyseisessä jutussa suomen kieli sijoittui toiseksi vaikeimmin opittavien kielien joukkoon yhdessä japanin, viron, unkarin, georgian, mongolin, thain ja vietnamin kanssa.

Lauantaina vedetään jälleen liput salkoon kimurantin mutta rakkaan äidinkielemme ja sen peruskiven Mikael Agricolan kunniaksi. Tiesittekö muuten, että samoin kuin esimerkiksi Runebergillä, myös Agricolalla on oma nimikkoleivos?

Sitä mutustellessa voi samalla mutustella ajatusta siitä, millaisen vuoren juurella suomea opettelevat pakolaiset seisovat. Vuori on korkea, mutta ei mahdoton kavuta. Siitä todistavat muun muassa tämän vuosikymmenen puolella esiinmarssinsa aloittaneet maahanmuuttajataustaiset suomalaiskirjailijat.