Alakerta | Petri Karjalainen / petri.karjalainen@koillissanomat.fi
Paljon porua herättäneessä Kuusamon keskustan parkkihallin rakentamissuunnitelmassa kannattaa muistaa ravintoketjun suunta ja marssijärjestys. Parkkihallia ei rakenneta odottamaan, josko kauppakeskus postin tontille joskus valmistuisi. Parkkihalli rakennetaan vain, jos paikalle nousee niin iso keskus, ettei pysäköintiä muuten pysytä järkevästi ratkaisemaan.
Jos hallin perustuksia joskus ruvetaan nykyisen postin tontille kaivamaan, niin liikkeellä ovat poliitikkoja, virkamiehiä ja meitä muita poloisia suuremmat voimat.
Markkinavoimat.
Parkkihalli Kuusamon keskustaan maksaisi ehkä 20 miljoonaa ja parkkitalo puolet vähemmän. Summat ovat päätähuimaavia.
Yhtälö on mahdollinen siten, että parkkihallin päälle rakennetun kiinteistön vuokralaiset ja omistajat joutuvat lunastamaan itselleen rakennusoikeuteen sidotun määrän pysäköintitilaa hallista. Eli kiinteistön omistaja tai vuokralainen maksaa jokaisesta paikasta määrätyn summan kaupungille riippumatta siitä, seisooko parkkihallin ruudussa auto kerran vuodessa vai 300 kertaa.
Idea olisi sama kuin Rukan parkkihallissa, joka tuotti kaupungille viime vuonna voittoa satatuhatta euroa. Parkkihalli maksoi aikoinaan noin kymmenen miljoonaa.
Samaa kuviota on mietitty myös keskustaan. Oletetaan, että halliin tulee 270 paikkaa, jossa yksi velvoitepaikka maksaa 1 500 euroa vuodessa. Parkkihallin tuotto olisi noin 400 tuhatta euroa vuodessa. Jos hallin maksuajaksi määritellään Rukan hallin tapaan 30 vuotta, niin tällä logiikalla takaisinmaksuyhtälö löytyy.
Ainakin teoriassa.
Palataan nyt tarinassa taaksepäin ja astellaan niihin kulmahuoneisiin, joissa päätökset oikeasti tehdään. Ne huoneet eivät sijaitse punatiilitalossa Kaiterantiellä.
Jonkin suuren kauppaketjun, ehkä useamman, ehkä kansainvälisen, taloushallinnossa saatetaan tällä hetkellä laskea, onko Kuusamoon rantautuminen järkevää. Mikä alueen ostovoima on tällä hetkellä, mikä se kenties on tulevaisuudessa?
Ja markkinavoima olemme me, kuusamolaiset, suomalaiset, venäläiset ja ketä täällä nyt tulevina vuosikymmeninä kulkeekin.
Jos tarpeeksi monessa kulmahuoneessa näytetään vihreää valoa, niin kauppakeskus täyttyy vuokralaisista, jotka uskovat pärjäävänsä. Suurimmissa suunnitelmissa postin tontille on kaavailtu kauppakeskusta, joka olisi kooltaan kaksi kertaa nykyinen Prisma. Kun lähialueilla on vain 130 parkkipaikkaa, niin eihän se tuon kokoluokan keskukselle ja sen vaatimalle väkimäärälle riittäisi.
Eli tarvittaisiin parkkihalli tai pienemmässä kokoluokassa parkkitalo. Jos kauppakeskus jää tätäkin pienemmäksi, niin pysäköinti pystytään hoitamaan perinteisesti maan pinnan tasolla.
Kuusamon kaupungin riski mahdollisen parkkihallin suhteen on siinä, että kiinteistönomistajalla ja/tai vuokralaisella loppuu maksukyky. Vuokralaiset vetäytyvät, eikä kiinteistön omistaja saa uusia maksajia velvoitepysäköinnille. Silloin tulovirta parkkihallille tyrehtyy, mutta hallin lainat ovat edelleen maksussa.
Kaupan kulmahuoneissa ollaan tällä hetkellä varovaisia. Nettikauppa muuttaa kaupankäyntiä tavalla, josta olemme nähneet vasta alkusoiton. Tulevaisuuden kauppa voi olla jotain ihan muuta kuin halleja moottoriteiden varressa tai kauppakeskuksia keskustoissa.
Tätä mietitään SOK:n, Keskon ja Stockmannin kulmahuoneissa, mutta kannattaa se pitää poliitikoillakin päässään Kuusamossa ja muualla.
Petri Karjalainen