Alakerta | Petri Karjalainen / petri.karjalainen@koillissanomat.fi
Teimme jokunen aika sitten jutun, jossa vertailimme latujen kunnossapidon rahoitusta Pohjois-Suomen hiihtokeskuksissa. Kävi ilmi, että Kuusamon käyttämä rahamäärä ja kunnostuksen taso on täysin kilpailukykyinen Lapin keskusten, Levin, Ylläksen ja Saariselän kanssa. Erona on, että Kuusamossa yrittäjät eivät osallistu latujen ylläpitoon, kun muualla yrittäjät ovat mukana eri suuruisilla panoksilla.
Ovatko Kuusamon (matkailu-)yrittäjät vapaamatkustajia? Eivät, sillä laajemmassa tarkastelussa käy ilmi, että kuntien panostus alueensa matkailuun on monimutkainen vyyhti.
Kuusamon kaupungin panos matkailumarkkinointiin on pyöreä nolla. Samoin Kittilässä, jossa yhteismarkkinoinnista vastaa Levin Matkailu Oy, joka puolestaan on kunnan osittain omistama yhtiö. Inarin kunta panostaa Saariselän markkinointiin neljännesmiljoonan vuodessa. Kuopio markkinoi Tahkoa puolella miljoonalla vuodessa. Pyhä-Luostolla ja Vuokatissa kunta on markkinoinnissa mukana noin sadan tuhannen panoksella.
Kuusamon kaupunki oli mukana matkailumarkkinoinnissa, mutta lopetti tuen ottaessaan ladut ja kelkkareitit hoitoonsa yrittäjien latupoolilta muutama vuosi sitten. Levillä Kittilän kunta omistaa rinneyhtiöstä noin puolet. Kunta käyttää yhtiön tuottoja muun muassa Levin maailmancupin markkinointiin. Kuusamossa kaupunki panostaa Ruka Nordicin järjestelyihin 200 tuhatta vuodessa.
Yhtälö muuttuu entistä kimurantimmaksi, jos huomioon otetaan kuntien koko. Kuusamon kaupungin vuosibudjetti on noin sata miljoonaa, Kuopion puoli miljardia euroa. Kittilän ja Ivalon budjetit ovat pienempiä, koska asukkaita on vähemmän. Yritin laskea, mikä kunta panostaa väkilukuun suhteutettuna matkailuun eniten, mutta yhtäpitävää laskentakaavaa on vaikea löytää.
Kunnat panostavat matkailuun, koska matkailu tuottaa. Kuusamossa vuotuinen matkailutulo on sata miljoonaa, mikä on toiseksi suurin summa pohjoisen keskuksista Levin jälkeen.
Kunnat panostavat latuihin, kelkkareitteihin, markkinointiin, hankkeisiin, kisatapahtumiin, matkailuneuvontaan vähän eri tavalla eri paikkakunnilla. Lienee ikuisuuskysymys, paljonko kuntien panostusta on tarpeeksi. Esimerkiksi latujen hoito on kuin tienpito: voimavaroja on aina vähemmän kuin toiveita.
Kuusamo haluaa yritykset mukaan latujen hoitoon 30 tuhannella ensi talveksi. Neuvotteluista tulee vaikeat, sillä yritykset eivät kylve rahassa juuri nyt. Voitaisiinko latumaksu jyvittää mökkiläisille vedenkulutuksen mukaan? Paljonko latuja mökkiläiset ovat oikeutettuja saamaan maksamallaan kiinteistöverolla?
Petri Karjalainen
petri.karjalainen@koillissanomat.fi