Kuusamon ev.lut.-seurakunnassa on nyt uusi tilanne. Viisi pappia ja seurakuntalehtori ovat kaikki naisia. Pian on sama tilanne myös kolmessa kanttorin virassa. Tilanne on uusi seurakunnan 340-vuotisessa historiassa.
Aluksi kaksi asiaa. Tämä ei ole teologinen tutkielma. Minun teologian tietämykseni ei siihen riitä.
Toiseksi. Kun naiset hoitavat asioita, se ei merkitse, että asiat olisivat jotenkin huonosti. Päinvastoin. Mutta poikkeuksellinen tilanne Kuusamossa on, kun sitä vertaa esimerkiksi miesvaltaisiin naapuriseurakuntiin Taivalkoskella ja Pudasjärvellä.
Kirkkoherran valitsevat seurakuntalaiset vaalilla, kappalaisen, lehtorin ja kanttorin kirkkovaltuusto. Kirkkoneuvosto valitsee seurakuntapastorit. Kaikkien virkojen täyttämisessä apuna on tuomiokapituli. Läänin hallinto-oikeuteen voi valittaa seurakunnan lainvastaisista päätöksistä.
Kuusamon ensimmäinen naisteologi, lehtori Elsa Koivuranta aloitti Kuusamossa 1980-luvulla ja ensimmäinen naispappi Taina Manninen 1990-luvulla. Manninen valittiin vuosi sitten ensimmäisenä naisena Kuusamon kirkkoherraksi.
Ensimmäisen kappalaisen virassa Osvald Carlsonin jälkeen ovat jatkaneet Leena Pudas, Tuomo Törmänen, Taina Manninen ja Marika Villikka. Toisen kappalaisen virkaa ovat hoitaneet Jorma Kiviranta, Veli-Matti Koivuranta ja Matti Jurvelin. Paikka on tulossa hakuun.
Mieskanttoreilla on Kuusamossa pitkä työhistoria. Raimo Heikkilän ja Olli Kinnusen kanssa ovat työskennelleet Maria Suviaro, Tarutiina Perttunen ja Laura Piilonen. Uutta kanttoria pian haetaan.
Julkishallinnon virassa on vaatimus, että tehtävään valitaan hakijoista pätevin. Viran hakumenettelyssä ja valinnassa ei saa suosia kumpaakaan sukupuolta, mutta ei myöskään sortaa.
Seurakunnan hallinnossa on ollut perinteisesti miesvalta. Kirkkovaltuusto valitaan seurakuntavaalilla, sen sijaan kirkkoneuvoston ja johtokunnan jäseniä kirkkovaltuustossa valittaessa noudatetaan sukupuolten tasa-arvoa. Miesten ja naisten suhde on vähintään 40/60 prosenttia.
Seppo Ervastin Kuusamon seurakunnan historia kertoo naisista hallinnossa. Kirkonkokouksen valitsemassa ensimmäisessä kirkkovaltuustossa vuonna 1927 oli 21 miestä ja kolme naista. Mitenhän Maria Raistakka, Maija Ervasti ja Alina Korhonen saivat miesjoukossa äänensä kuuluviin? Seuraavaan valtuustoon vuonna 1935 valittiin mm. lääkärin rouva Impi Ervasti, opettajan rouva Jenni Kukkonen ja kauppias Anna Kaukoniemi. Siis tunnettujen miesten puolisoita.
Naisilla on ollut merkittäviä paikkoja seurakunnan hallinnossa. Vuokko Kela oli kirkkovaltuuston johdossa ja kirkkoneuvoston varapuheenjohtajuus on ollut kunnallispolitiikastakin tutuilla Leena Mustosella ja Liisa Siikaluomalla. Elina Kemppainen on kirkkohallituksen jäsen. Johtokuntien vetäjinä on ollut toimeliaita naisia. Seurakunnan vapaaehtoisista suurin osa on naisia.
Naiset ovat paikkansa ansainneet seurakuntatyössä. Paluuta patriarkaaliseen miesten ylivaltaan ei enää ole. Sukupuolten tasa-arvo kaikkialla yhteiskunnassa on hyvä ja kannatettava asia.
Siitäkin huolimatta ymmärrän seurakuntalaisia, jotka odottavat näkevänsä myös miehiä kirkon viroissa. Tämän toiveen takana on niin miehiä kuin naisiakin. Saanen liittyä tähän joukkoon.