Seurakunnan entisen leirikeskuksen pihapiirin aitauksessa temmeltää kaksi posiolaiselta Kota-Huskylta saatua vilkasta pentua. Ne eivät vielä ole tottuneet pikimustaan pariisilaiskissaan, joka tuli taloon muutama kuukausi sitten. Remontin ääniä kuuluu päärakennuksen alakerrasta ja keittiön puolelta. Pariisista Posiolle vuosi sitten muuttaneet Catherine ja Thierry Chevillard virittävät vieraalle tulet uudistetun ravintolasalin takkaan.
Saarisiulan leirikeskuksen majoitusrakennus on muuttunut uudistusten myötä Naali Lodgeksi, pieneksi erämaahotelliksi. Tiloja on remontoitu ahkerasti, mutta kunnostustyöt ovat vielä päärakennuksen osalta hieman kesken.
– Kehitämme Naali Lodgesta pienimuotoista ryhmämatkailukohdetta, joka yhteistyökumppaneiden kanssa järjestää asiakkailleen räätälöityjä viikko-ohjelmia. Kesällä kolme tuttavaamme testasi tilojen toimivuuden ja ensimmäisiä ryhmiä odotamme Ranskasta marraskuussa, Thierry Chevillard kertoo.
Naali Lodgen kahdeksassa makuuhuoneessa on tilat 23 hengelle. Huoneet on sisustettu paikallisilla tekstiileillä, joiden värimaailma on rauhoittaa mielen samoin kuin ikkunoista avautuvat näkymät metsään, suolle tai järvelle. Ravintolan antimista tulee vastaamaan posiolainen ravitsemusalanyritys, jota pyörittävät Johanna Mourujärvi ja Connor Laybourne. Yritys valmistaa perinteistä ruokaa paikallisista aineksista lisättynä ripauksella jotakin uutta ja yllättävää.
Täysin remontoitu sauna on pariskunnan lempipaikka. Lauteilla makoillessa voi ihailla oikealta näyttävän tähtitaivaan kuvioita. Saarijärven rannalla lepää kanootteja ja SUP-lautoja. Ne ovat olleet kovassa käytössä helteisessä Posion kesässä. Saunatiloja on mahdollista vuokrata myös pienille porukoille, silloin kun Naali Lodgessa on ei ole muita ryhmiä.
Chevillardit etsivät pitkään sopivaa paikkaa pienimuotoiselle majoitusyritykselle. Kun Posion seurakunta ilmoitti myyvänsä Saarisiulan leirikeskuksensa, Catherine ja Thierry matkustivat Posiolla, ihastuivat mäntymetsässä mutkittelevaan tiehen ja löysivät etsimänsä rauhan ja hiljaisuuden Saarijärven rannalta, keskeltä ei mitään. Pariisiin jäivät asunto ja pariskunnan 19- ja 20 -vuotiaat pojat opintojaan jatkamaan. Vanhempi pojista opiskelee taideoppilaitoksessa ja haaveilee taidenäyttelyn pitämisestä Posiolla.
– Hän ihastui lomallaan posiolaiseen luontoon ja maalasi täällä monta taulua, Catherine Chevillard kertoo.
Catherinen Suomessa asuvan veljen aloitteesta Thierry opiskeli neljä vuotta sitten eräoppaaksi englanninkielisellä kurssilla Kurussa, Tampereen lähellä. Sitä ennen hän toimi 24 vuotta isossa yrityksessä urheilutapahtumien järjestäjänä Pariisissa. Catherine on koulutukseltaan graafinen suunnittelija. Viimeksi hän työskenteli ranskan opettajana ulkomaalaisille ja valmisti verkkokauppaan rannekoruja poronnahasta ja tinalangasta.
Posio on ranskalaisparin mielestä hiljaisuutta ja luontoelämyksiä etsiville parempi paikka kuin Rovaniemi tai joku matkailukeskus. Koillismaan ylänköalue on myös tunnettu lumisuudestaan ja pitkästä talvesta. Lumeen liittyvät aktiviteetit kiinnostavat.
Catherinesta on Posion vuodessa ollut parasta pitkä luminen kevät ja värikäs syksy.
– Valo on joka päivä niin upea ja erilainen. Keväällä voi tuntea, kuinka siellä lumen sisällä valmistaudutaan jo kiihkeään kasvuun. Sitten kaikki tapahtuu nopeasti, yhdessä hetkessä, Catherine ihastelee.
Thierry pitää eniten talvesta. Sen pimeydestä, joka ei itse asiassa ole ollenkaan pimeää sitten kun lunta tulee. Thierry on myös tykästynyt posiolaisten huumoriin.
– Kysyin eräältä posiolaiselta, että milloin autoon pitää täällä vaihtaa talvirenkaat. Hän tuumasi, että kyllä se riittää kun vaihtaa päivää ennen lumen tuloa Thierry Chevillard kertoo.
No, milloin lumi sitten tulee?
– Sitä ei voi koskaan tietää, mies vastasi.
