Kansa oli kokenut kovia, mutta uskoi tulevaisuuteen. Raskaiden sotien vuoksi maassa oli kymmeniä tuhansia leskiä ja orpoja. Lähes puoli miljoonaa oli menettänyt kotinsa. Siirtoväen asuttamisen ohella edessä oli mittavien sotakorvausten maksaminen.
Vaikeista ajoista huolimatta kansan suhtautuminen tulevaisuuteen oli toiveikas. Tartuttiin työhön, perustettiin perheitä, luotettiin demokratiaan, rakennettiin teitä, kouluja ja sairaaloita, parannettiin sosiaaliturvaa, rakennettiin hyvinvointivaltiota. Katsottiin eteenpäin.
Tänään Suomi on kansainvälisissä vertailuissa kärkijoukoissa. Tilastokeskus kertoi viime joulukuussa, että Suomi on muun muassa maailman vakain valtio ja maailman turvallisin maa. Maamme on maailman paras maa myös inhimillisen hyvinvoinnin vertailussa. Suomi on maailman lukutaitoisin maa, ja täällä on maailman puhtain ilma.
Elämme hyvässä maassa, mutta silti viime aikoina on kyselty, onko ihmisten tulevaisuudenuskossa tapahtunut käänne huonompaan. Raportit kertovat, että ahdistus ja muut mielenterveysongelmat ovat yleistyneet. On surullista, että myös päihteiden käyttö aiheuttaa yhä syvempää kärsimystä ja miljardien kustannukset vuosittain. Ongelmat näkyvät niin kouluissa, kodeissa kuin työpaikoilla.
Nyt on havahduttu laajasti myös siihen, mitä syntyvyyden romahdus merkitsee kansallemme. Alhaisen syntyvyyden seurauksena kansamme työpanos vähenee ja julkiset menot kasvavat. Yrityksille tämä tietää lisääntyvää työvoimapulaa. Tarvitsemme maahamme lisää lapsia ja työvoimaa myös ulkomailta.
Nämä seikat kertovat, että vaikka elämme monin tavoin maailman parhaassa maassa, yhteiskunnassamme on vielä paljon tehtävää. Meidän on ehkäistävä ongelmia jo ennalta, sillä se koituu parhaaksi niin ihmiselle kuin valtion taloudelle. Tarvitsemme muun muassa kattavampia perhe- ja päihdepalveluita sekä paremman pääsyn psykiatriseen hoitoon.
Ennen kaikkea tarvitsemme päätöksentekoon kestäviä perusarvoja, joiden varaan maamme hyvinvointi on rakennettu. Ilman niitä kansamme ei olisi selvinnyt raskaista sotavuosista ja jälleenrakentamisen ajasta. Näitä arvoja ovat muun muassa oikeudenmukaisuus, yhteisöllisyys, rehellisyys, yritteliäisyys ja heikoimmista huolehtiminen.
Viime viikolla eduskunta keskusteli talousarvioesityksestä vuodelle 2020. Tulevaisuutemme kannalta on hyvä, että hallitus parantaa lasten, nuorten ja perheiden asemaa. Esimerkiksi päivähoidon ryhmäkokojen pienentäminen sekä yksinhuoltajien ja monilapsisten perheiden lapsilisien korotukset tulevat tarpeeseen. Seuraava askel lapsiperheköyhyyden kitkemiseksi olisi ensimmäisestä lapsesta maksettavan lapsilisän korottaminen.
Kunniatehtävämme ja velvollisuutemme on turvata huolenpito ja toimeentulo heille, jotka rakensivat maamme hyvinvoinnin. Siksi vanhuspalveluiden parannukset on toteutettava viipymättä ja mahdollisimman pian. On arvokasta, että hallitus talousarviossaan korottaa pienimpiä eläkkeitä. Se helpottaa monen toimeentuloa.
Kaikki ei ole vielä valmista, mutta hallituksen suunta on oikea, kun se rohkaisee perheen perustamiseen, opiskeluun ja työhön. Jotta voimme jatkaa isänmaamme rakentamista, tarvitsemme maahamme lisää yhteishenkeä sekä työtä ja toimeliaisuutta. Vain työllisyyden kasvun kautta turvaamme hyvinvointivaltion jatkuvuuden.
Näkymä tulevaisuuteen on toiveikas ja valoisa, kun olemme valmiit yhdessä rakentamaan maastamme entistäkin parempaa.